Mielipide: Vanhustenhoidossa on myös hyviä yksiköitä
Vanhustenhoito on saanut viime viikkoina julkisuutta, joka toivottavasti auttaa korjaamaan jo kauan tiedossa olleet ongelmat. Nykyisellä toimintamallilla, jossa henkilökuntaa on liian vähän, ei enää voida jatkaa. Luottamus hyvään tahtoon on mennyt, joten tilanteeseen on puututtava lainsäädännöllä.
Vanhustenhoidossa on myös hyviä yksiköitä, joista La Carita -säätiö palkitsi kaksi SuPerin ammatillisilla opintopäivillä 12. helmikuuta. Palkinnon saivat Kymijoen Hoiva ry:n tehostetun palveluasumisen yksiköt Rantakoti, Honkakoti ja Iltarusko sekä Akaan kaupungin Havulinnan palvelutalo.
Kymijoen Hoiva hyödyntää narratiivisen hoitotyön periaatetta. Muuttovaiheessa asukkaasta kerätään tietoa hänen elämänhistoriastaan. Tiedon pohjalta rakennetaan asukkaalle yksilöllinen palvelu- ja hoitosuunnitelma sekä toivekartta. Akaan kaupungin Havulinnan palvelutalo toimii tehostetun palveluasumisen yksikkönä. Työntekijöiden aloitteesta Havulinnaan rakennettiin aistitila keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastaville sekä heidän omaisilleen.
Hyvä vanhustenhoito tuo asiakkaille turvaa sekä yksilöllistä hoivaa ja kohtaamista. Asukkaiden omia voimavaroja ja osallisuutta tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kuntouttava hoitotyö ja viriketoiminta kuuluvat keskeisenä osana toimintaan. Ruokailuun ja muuhun perushoitoon on riittävästi aikaa. Asukkaiden toimintakykyä arvioidaan säännöllisesti. Kirjaaminen on päivittäistä ja toimii osaltaan laadun mittarina. Omaiset osallistuvat palavereihin. Myös saattohoito on yksilöllistä ja siihen on aikaa.
Hyvässä yksikössä työyhteisöt kehittävät itse palvelun sisältöä ja työssäjaksamistaan. Koulutettua hoitohenkilökuntaa on riittävästi, ja tukipalveluihin on palkattu erikseen henkilökuntaa. Jokaisen osaamista arvostetaan ja hyödynnetään asiakkaan parhaaksi. Täydennyskoulutukseen on mahdollisuus päästä joka vuosi.
Kaikissa SuPerin tekemissä selvityksissä ja myös jäsenten yhteydenotoissa välittyy vahvasti hoitajien halu tehdä työtään hyvin. Esimerkiksi vanhustenhoidossa työ koetaan erityisen merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Viime vuosina on yhä selkeämmin tullut esiin hoitajien huoli siitä, ettei työtään voi tehdä niin hyvin kuin haluaisi ja pitäisi. Huoli jäsenten jaksamisesta on ollut valtavan suuri myös SuPerissa.
On selvää, että hoitajien määrää on lisättävä, jotta asiakkaat saavat tarvitsemaansa hoitoa ja hoivaa ja hoitajat saavat tehdä työtä, johon heillä on koulutus, osaaminen ja halu. Hoitajamitoitus on kirjattava lakiin ja vanhustenhoitoa on kehitettävä kokonaisuutena. Epäkohtien esiintuomisen on oltava nykyistä helpompaa, eikä siitä saa seurata ongelmia työntekijälle.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer