Usein kysyttyä palkoista

Palkkaepäselvyyksissä tutustu Mistä apua ongelmatilanteisiin? -sivuun »

 


 

Paljonko lähihoitajan palkka on kuntasektorilla?

 

Kuntasektorilla palkan määräytymisen perusteena on ensisijaisesti tehtävien vaativuus. Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) on kuitenkin määritelty kunkin tehtävän vähimmäis- eli peruspalkka, jota työntekijälle tulee vähintään maksaa. Tyypillisesti tehtäväkohtainen palkka on kuitenkin suurempi kuin palkkahinnoittelun mukainen peruspalkka.

Esimerkiksi lähihoitajan vähimmäispalkka kuntasektorilla on 1.7.2014 alkaen 1955,44 €. Lähihoitajan keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka on 2057 €.

Peruspalkan lisäksi voidaan maksaa myös muita palkanosia, kuten henkilökohtaista tai työkokemuslisää sekä tuntikohtaisia korvauksia epämukavalta työajalta.

Lähihoitajan keskimääräinen säännöllinen ansio lisineen on noin 2612 € kuukaudessa.

 

Olen lähihoitajaopiskelija. Kuinka palkkani määräytyy ja mitä tarkoittaa epäpätevyysalennus?

 

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukainen lähi- ja perushoitajan peruspalkka on ammattitehtävissä 1.7.2014 lähtien 1955,44 €/kk. Tehtäväkohtainen vähimmäispalkka on usein kuitenkin kunnissa ja kuntayhtymissä edellä mainittua peruspalkkaa korkeampi johtuen mm. työn vaativuuden arviointijärjestelmästä.

Peruspalkkaa voidaan alentaa enintään 10 prosenttia, mikäli työntekijä/viranhaltija ei täytä kelpoisuusvaatimuksia, joita palkkahinnoittelun ao. palkkausmääräys edellyttää.

Mikäli työntekijä/viranhaltija saavuttaa em. kelpoisuuden, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan vähintään palkkahinnoittelukohdan peruspalkkaan seuraavan kuukauden alusta lukien siitä, kun hän on esittänyt selvityksen pätevyyden saavuttamisesta.

 

Milloin minun pitäisi saada työkokemuslisä?

 

Työkokemuksen perusteella maksettava työkokemuslisä on 3 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kun työntekijä/viranhaltija on ollut vähintään 5 vuotta virka- tai työsuhteessa asianomaiseen kuntaan tai kuntayhtymään, tai ollut muulla työnantajalla tehtävissä, josta on hyötyä nykyisissä työtehtävissä. Vastaavalla tavalla 10 vuoden perusteella maksetaan 8 % tehtäväkohtaisesta palkasta työkokemuslisänä.

Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy työnantajan harkintaa ja olennainen hyöty ratkaistaan aina tapauskohtaisesti.
Työkokemuslisä maksetaan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.

Työkokemuslisä tulee ottaa puheeksi työnantajan kanssa jo työsopimusta solmittaessa.  Tällöin voidaan käydä läpi työntekijän työhistoriaa yhdessä ja keskustella niistä aiemmista työtehtävistä, joista on ollut olennaista hyötyä tuleviin tehtäviin nähden. Tästä kannattaa pyytää kirjaus työsopimukseen.
KVTES:n piirissä olevien työntekijöiden työkokemuslisä kertyy myös hoitovapaan aikana.
Yksityiskohtaisempaa tietoa: KVTES, II luku 6 §, 3 mom.

 

Aloitan työt 16.6. Miten palkkani määräytyy, kun olen vain osan kuukautta työssä?

 

Osalta kalenterikuukautta maksetaan palkka siten, että lasketaan jokaista keskeytyksen ulkopuolista kalenteripäivää kohden (= työpäivä) niin mones osa kalenterikuukauden varsinaisesta palkasta kuin kyseisessä kuukaudessa on kalenteripäiviä.

Kesäkuussa kalenteripäiviä on 30 ja henkilö on aloittanut työt 16.6. Työpäiviä kertyy  15. Työntekijälle maksetaan 15/30 hänen varsinaisesta palkastaan.
Yksityiskohtaisempaa tietoa: KVTES, II luku 19 §, 1 mom.

 

Tein 10 päivän määräaikaisen työsopimuksen ja minulle maksetaan tuntipalkkaa. Miten se lasketaan?

 

Työntekijän/viranhaltijan palvelussuhteen kestäessä enintään 12 päivää, saadaan työssäolon ajalta maksettava tuntipalkka jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka luvulla 163, mikäli henkilön kohdalla noudatetaan yleistyöaikaa tai jaksotyöaikaa. Toimistotyöaikaa tekevällä jakaja on 152.
Yksityiskohtaisempaa tietoa: KVTES, II luku 19 §, 2 mom. ja III luku 25 §, 1 mom.

 

Mitä palkkalaskelmani tulisi sisältää? Nyt se on epäselvä ja esimerkiksi lisiä ei ole eritelty.

 

Työsopimuslaki edellyttää, että työantajan on palkanmaksun yhteydessä annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus, sen määräytymisperusteet sekä palkanpidätys eri tarkoituksiin. Tämä tarkoittaa, että palkkalaskelmasta on käytävä ilmi muuan muassa tuntikohtaiset korvaukset ja niiden perusteet esimerkiksi seuraavasti:

Nimi               Määrä            A-hinta           Arvo              Selite
iltatyö             24,00             1,67               40,08             15 %

Mikäli työntekijä ei ymmärrä saamansa palkkalaskelman sisältöä, tulee hänen ensin ottaa yhteyttä omaan esimieheensä. Mikäli esimies ei pysty selvittämään asiaa, työntekijän/viranhaltijan tulee ottaa yhteyttä luottamusmieheen.

Jokaisen palkanmaksun yhteydessä työntekijän tulee saada palkkalaskelma. Mikäli työntekijä ei sitä kuitenkaan saa, tulee siitä huomauttaa viipymättä työnantajalle. Palkkalaskelman antamatta jättäminen on rangaistava teko.

 

Milloin lisät tulevat maksuun?

 

KVTES:n mukaan työnantaja päättää, maksetaanko tuntikohtaiset lisät rahana vai annetaanko vastaava vapaa-aika.

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimuksen eli KVTES:in mukaisesti tuntikohtaisiin korvauksiin oikeuttavat lisät maksetaan viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Jaksotyössä lisien on oltava maksussa työaikajakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Myös vapaa-aikakorvaus on annettava edellä esitetyn aikataulun mukaisesti.

Viranhaltijan/työntekijän kanssa sovittaessa voidaan vapaa-aikakorvaus kuitenkin antaa vielä neljän seuraavan kalenterikuukauden aikana. Samoin rahakorvaus saadaan maksaa edellä mainittua myöhemmin, milloin tarkoitettua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu virantoimituksen/työnteon keskeytyksen vuoksi antaa edellä määrättynä aikana.

Ilman työntekijän suostumusta ei voida käyttää lyhyempää kuin yhden työpäivän kestävää vapaa-aikakorvausta, paitsi yötyön vapaa-aikahyvityksissä.
Yksityiskohtaisempaa tietoa: KVTES III luku 25 §, 5 ja 6 mom.