KATSOTUIMMAT

    • Onko työntekijän syntymäpäivä vapaapäivä?

      Työpäiväksi sattuvat työntekijän 50- ja 60-vuotispäivät ovat palkallisia vapaapäiviä.

    • Lomaraha

      Työntekijän oikeus lomarahaan määräytyy työehtosopimuksen perusteella. Lomarahasta ja sen maksamisen ajankohdasta on sovittu työehtosopimuksissa keskenään eri tavoin.

      KVTES:n, AVAINTES:n ja TPTES:n mukaan lomaraha maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä, ellei paikallisesti toisin sovita. SOSTES:ssä lomaraha maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä, ellei toisin sovita. Jos työsuhde päättyy ennen heinäkuun tai elokuun palkanmaksun ajankohtaa, lomaraha maksetaan lomapalkan tai lomakorvauksen maksamisen yhteydessä.

      Lomarahasi määrää voit helpoimmin arvioida vuosilomalaskureiden avulla:

      KVTES ja AVAINTES: https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/teen-tyoni-ansaitsen-palkkani/vuosilomalaskuri/kvtes/

      SOSTES: https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/teen-tyoni-ansaitsen-palkkani/vuosilomalaskuri/sostes/

      TPTES: https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/teen-tyoni-ansaitsen-palkkani/vuosilomalaskuri/tptes/

    • Mitoitus vanhusten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa

      • 1.4.2023 vähintään 0,65 työntekijää asiakasta kohden.
      • 1.12.2023 vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohden.
      • 1.4.2023 alkaen asiakkaan hoivan tarpeen määrittelyssä kunnilla on velvollisuus käyttää RAI-arviointijärjestelmää.

      Mitoitukseen lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät. Esimiehet ja kuntouttava henkilökunta lasketaan siinä määrin, kun he osallistuvat asukkaan hoitotyöhön. Hoiva-avustajat lasketaan henkilöstömitoitukseen myös siltä osin, kun he osallistuvat hoitotyöhön.

      Avustavissa tehtävissä olevat työntekijät (esim. hoiva-avustajat) eivät voi olla yksin työvuorossa eivätkä he saa vastata lääkehoidosta. Tukipalveluhenkilöstöä kuten keittäjiä ja siivoojia ei lasketa hoitajamitoitukseen, koska he eivät osallistu välittömään hoitotyöhön.

      SuPer on julkaissut mitoituslaskurin, jolla voi tarkistaa onko mitoitus lainmukainen. Tutustu laskuriin:
      https://www.superliitto.fi/tyoelamassa/henkiloston-maara/mitoituslaskuri-vanhusten-ymparivuorokautiseen-hoitoon/

    • Tarvitseeko minun suorittaa LOVe-tentti?

      STM:n helmikuussa 2021 julkaiseman oppaan (Turvallinen lääkehoito - Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen) sekä valvovan viranomaisen (Valvira) mukaan lähihoitajien ammatilliseen koulutukseen sisältyy lääkehoidon opintoja, joiden perusteella he voivat toteuttaa lääkehoitoa: jakaa lääkkeitä potilaskohtaisiksi annoksiksi ja antaa lääkkeitä (muita kuin pkv-lääkkeitä ja huumausainelääkkeitä) luonnollista tietä eli tabletteina, kapseleina, liuoksina, silmä- ja korvatippoina, voiteina, laastareina ja peräpuikkoina ilman erillistä lääkelupaa.

      Työnantaja myöntää työntekijälle kirjallisen luvan niitä tehtäviä varten, joita työntekijä ei voi tehdä ammatillisen koulutuksensa perusteella.

      Työnantajalla on kuitenkin oikeus päättää, riittävätkö ammattihenkilöiden ammatillisessa koulutuksessa saamat valmiudet lääkehoidon tehtävien suorittamiseen vai tarvitsevatko he lisäkoulutusta ja kirjallisia lupia lääkehoidon tehtävien suorittamiseen. Työnantaja vastaa siitä, että työntekijöillä on tehtäviensä suorittamiseen tarvittava osaaminen sekä siitä, että lääkehoito on turvallista. Sen vuoksi työnantajan tulee huolehtia siitä, että työyksiköissä on kaikkina aikoina riittävästi lääkehoitoon koulutettua, osaavaa henkilökuntaa. Työnantaja päättää myös, mitä lääkehoitoon liittyviä tehtäviä kukin ammattiryhmä tekee.

      Työnantajan määrittelemä lisäkoulutuksen sisältö:
      • mitä tehtäviä varten työntekijät tarvitsevat ammatillisen koulutuksensa lisäksi lisäkoulutusta
      • kuinka laaja tarvittava lisäkoulutus on
      • mitä koulutuksen tulee sisältää
      • miten koulutus järjestetään.

      Lähihoitajat tarvitsevat osaamisen varmistamisen jälkeen (tentti ja näyttö) myönnettävän kirjallisen luvan vaativamman lääkehoidon toteuttamiseen, esimerkiksi:
      - injektioiden antaminen ihon alle (s.c.) ja lihakseen (i.m.)
      - pääasiassa keskushermostoon vaikuttavan lääkehoidon toteuttaminen
      - lääkkeettömän, perusliuosta sisältävän jatkoinfuusion vaihtaminen

      Kirjallinen lääkehoitolupa
      Työntekijän suoritettua teoreettisen opiskelun, kirjallisen kokeen sekä käytännön osaamisen näytöt yksikön terveydenhuollosta vastaava lääkäri tai hänen määräämänsä lääkäri voi antaa työntekijälle kirjallisen määräaikaisen luvan (esim. 3-5 vuotta = suositus) lääkehoidon toteuttamiseen.

      Luvat ovat toimipaikkakohtaisia ja niissä on määriteltävä se, mitä tehtäviä lupa koskee. Toimintayksiköt voivat itse harkita, hyväksyvätkö ne toisen yksikön lääkehoitolupaa varten suoritetun lisäkoulutuksen ja kirjallisen kokeen lääkehoitolupaa varten. Työnantajan on kuitenkin yleensä syytä varmistua työntekijän käytännön osaamisesta vaatimalla tältä hyväksytysti suoritetut näytöt.

      Lääkehoitosuunnitelma
      Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden sekä muiden lääkehoitoa toteuttavien toimintayksiköiden tulee laatia lääkehoitosuunnitelma, jossa kuvataan mm. lääkehoidon käytännön toteuttamisen toimintatavat. Lääkehoitosuunnitelmassa tulee näkyä lääkelupiin liittyvät käytännöt kuten:
      - kuinka usein lääkelupa on suoritettava
      - mitä osioita eri ammattiryhmät suorittavat
      - kuinka monta suorituskertaa on ja mitä seuraa, jos lääkelupaa ei saa suoritettua sovitusti
      - saako lääkeluvan suorittaa työajalla
      - sekä muut keskeiset lääkehoitoon liittyvät asiat.

      SuPer suosittelee, että kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt suorittavat työnantajan edellyttämät lääkeluvat.

      Lääkehoidon oppimateriaalia: Skarppi-verkkokoulutusalusta on tarkoitettu kaikille SuPerin varsinaisille ja opiskelijajäsenille. Tutustu Skarpin lääkelaskujen oppimateriaaliin!

    • Sairausloman palkallisuus

      KVTES ja AVAINTES: Palkallisten sairauspäivien enimmäismäärää tarkastellaan kalenterivuosittain eli tammikuusta joulukuuhun. Kaikki kalenteripäivät eli maanantain ja sunnuntain väliset sairauslomapäivät lasketaan.

      Sairauden ajalta on oikeus varsinaiseen palkkaan enintään 60 kalenteripäivältä vuodessa. Mikäli 60 kalenteripäivää on tullut täyteen, työntekijällä on vielä oikeus saada 2/3 palkastaan 120 kalenteripäivältä.

      Alle 60 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti kestäneessä palvelussuhteessa oikeus sairausajan palkkaan on 14 kalenteripäivän ajalta.

      SOSTES: Palkallisen sairausloman enimmäispituus on määritetty sairaustapauksittain eikä vuosittain. Jos sama sairaus uusiutuu 15 kalenteripäivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi yksi poissaolojakso.

      Työsuhteen pituus: Sairausajan palkanmaksujakso:
      alle 1 kuukausi Sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää (50 % palkasta)
      1 kuukausi–alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää (täysi palkka)
      3–5 vuotta 35 kalenteripäivää (täysi palkka)
      yli 5–10 vuotta 42 kalenteripäivää (täysi palkka)
      yli 10 vuotta 56 kalenteripäivää (täysi palkka)

      TPTES: Palkallisen sairausloman enimmäispituus on määritetty sairaustapauksittain eikä vuosittain. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta, lasketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa.

      Työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää, maksetaan sairastumisen ajalta palkkaa seuraavasti:

      • 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta,
      • 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta,
      • 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta,
      • 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.

      Mikäli työsuhde on kestänyt alle 90 kalenteripäivää, sairausajalta maksetaan palkkaa enintään kaksi viikkoa.

    • Onko lähiomaisen siunauspäivä (hautajaiset) palkallinen vapaapäivä?

      Työpäiväksi osuva perheenjäsenen tai lähiomaisen hautajaispäivä on palkallinen vapaapäivä. Mikäli hautajaispäivä sattuu työntekijän vapaapäivälle tai vuosiloman ajalle, ei työntekijällä ole oikeutta saada vastaavaa vapaapäivää jonain muuna ajankohtana.

    • Milloin alkaa iltatyö ja paljonko siitä tulee maksaa?

      KVTES: Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18:00-22:00 välillä tehtyä työtä. Iltatyöstä tulee maksaa 15% rahakorvaus tai vastaava aika vapaa-aikana.

      SOSTES: Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18:00-21:00 välillä tehtyä työtä. Iltatyöstä tulee maksaa iltatyölisänä 15% korotettu perustuntipalkka.

      TPTES: Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18:00-22:00 välillä tehtyä työtä. Kultakin tehdyltä tunnilta maksetaan erillistä 15% suuruista iltatyölisää.

      AVAINTES: Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18:00-22:00 välillä tehtyä työtä. Iltatyöstä tulee maksaa 15% rahakorvaus tai vastaava aika vapaa-aikana.

    Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Käänny esimiehesi, luottamusmiehesi tai ammattiosastosi puheenjohtajan puoleen. Katso myös: apua ongelmatilanteisiin »

    Anna palautetta ja auta meitä kehittämään palvelua. Lähetä kehitysehdotuksesi Usein kysytyt kysymykset -palstaan liittyen sähköisellä lomakkeella »