Tulokset haulla ”palkka”

    • Eläketapahtumaan johtava sairausloma

      Pitkä ja luonteeltaan pysyvästä työkyvyttömyydestä johtuva sairausloma saattaa johtaa työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen saattaa tietyissä tilanteissa vaikuttaa jo maksettuihin palkkoihin.

      Kunta-alalla ja AVAINTES:n piirissä työskentelevillä työntekijöillä on pitkissä sairauslomissa oikeus saada uudelleen täysi palkkansa kalenterivuoden vaihtuessa, vaikka täyden palkan enimmäisaika 60 kalenteripäivää olisi jo tullut täyteen.

      Mikäli työkyvyttömyys johtaa eläkkeeseen, oikeutta täyteen palkkaan kalenterivuoden vaihtuessa ei ole. Vuoden vaihtuessa ei kuitenkaan aina vielä tiedetä, johtaako työkyvyttömyys eläkkeeseen vai ei. Näissä tilanteissa työntekijälle on saatettu maksaa liikaa palkkaa.

      Työnantajalla on oikeus periä liikaa maksettu palkka takaisin työntekijältä. Työnantaja voi tällöin periä ainoastaan sairausajan palkan ja Kelan maksaman sairauspäivärahan välisen erotuksen.

      Työntekijän kannattaa sopia työnantajan kanssa kuinka takaisinmaksu hoidetaan. Takaisinmaksun aikataulusta kannattaa neuvotella. Tarvittaessa työntekijä voi pyytää luottamusmiehen avukseen.

    • Henkilöstönsiirtosopimus

      Liikkeen luovutuksen yhteydessä voidaan henkilöstön siirtosopimuksella sopia, että siirtyvän henkilöstön työsuhteiden ehdot - tai osa ehdoista - säilyy samansisältöisinä myös työehtosopimuskauden päättymisen jälkeen.

      Liikkeen luovutuksessa siirtyvien työntekijöiden työsuhteissa sovellettava työehtosopimus pysyy voimassa työehtosopimuksen sopimuskauden päättymiseen asti. Sopimuskauden päätyttyä työehtosopimus voidaan uuden työnantajan toimesta vaihtaa.

      Henkilöstön siirtosopimuksella voidaan sopia, että siirtyvien työntekijöiden työsuhteiden ehdot, kuten vuosiloman ansainta, eivät heikkene työehtosopimuksen vaihtumisen johdosta.

      Henkilöstön siirtosopimuksella voidaan myös sopia esimerkiksi siirtyvän henkilöstön eläketurvan säilyttämisestä työnantajan ottamalla lisäeläkkeellä sekä siitä, miten palkkaus järjestetään uuden työehtosopimuksen mukaiseksi niin, että palkka ei heikkene. Työntekijän palkka ei kuitenkaan saa heikentyä, vaikka henkilöstön siirtosopimusta ei tehtäisi.

      Henkilöstön siirtosopimuksella ei voida sopia työntekijöiden etujen heikennyksistä.

      Työnantajalla ei ole lakiin tai työehtosopimukseen perustuvaa velvollisuutta suostua henkilöstön siirtosopimuksen tekemiseen. Henkilöstön siirtosopimuksen tekemiseen olisi kuitenkin syytä pyrkiä.

      Voit olla yhteydessä työpaikkasi luottamusmieheen tai SuPeriin liikkeen luovutukseen ja henkilöstön siirtosopimukseen liittyvissä kysymyksissä.

    • Kielilisä

      Mahdollisen kielilisän maksamisesta on sovittu työehtosopimuksissa keskenään eri tavoin.

      KVTES:
      Työntekijälle voidaan maksaa kielilisää, jos työtehtävissä edellytetään äidinkielen lisäksi toisen kotimaisen kielen (ruotsi/suomi), saamen kielen tai viittomakielen hallintaa, ja tätä ei ole otettu jo huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa. Työnantaja harkitsee, missä tehtävissä sitä voidaan maksaa ja millaista näyttöä vaaditaan. Muu kielitaito voidaan ottaa huomion tehtäväkohtaisessa palkassa tai henkilökohtaisena lisänä.


      SOSTES:
      Jos työnantaja edellyttää muu kielen suomen, ruotsin tai viittomakielen hallintaa, maksetaan kielilisää 21-42 €/kk sen käyttötarpeen mukaan. Kielilisää ei tarvitse maksaa, jos vieraan kielen osaaminen kuuluu työn luonteeseen.

      TPTES:
      Työehtosopimuksessa ei ole erillistä määräystä kielilisästä. Jos tehtävä edellyttää kielitaitoa ja se korottaisi tehtäväkohtaisen palkan vaativuusryhmän vaativuustasoa, voidaan kielitaitoa pitää korottavana palkkatekijänä. Henkilökohtaisen osaamisen tai ominaisuuden takia voidaan harkita kielilisän maksamista, ellei sitä ole jo otettu huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa.

      AVAINTES: Ei erillistä määräystä kielilisästä. Jos tehtävä edellyttäisi kielitaitoa, tulisi se ottaa huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Työntekijän henkilökohtainen palkka perustuu kokonaisarviointiin.

    • Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

      Jos työntekijällä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä vuosilomapäiviä, maksetaan ne lomakorvauksena eli niin sanotusti rahana. Lomakorvauksesta ja mahdollisesti maksettavasta lomarahasta on sovittu työehtosopimuksissa keskenään eri tavoin.

      Vuosilomapalkan ja lomakorvaukseen laskentaan vaikuttavat palkkausmuoto ja työntekijän keskimääräinen työaika kuukaudessa. Vuosilomapalkan laskenta ei aina ole yksinkertaista varsinkin, jos työaika ja palkka muuttuvat. Epäselvissä tilanteissa kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteyttä palkanlaskijaan, omaan esimieheen tai luottamusmieheen.

      Lomakorvauksen määrää voit arvioida seuraavilla laskureilla:

      KVTES ja AVAINTES: https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/teen-tyoni-ansaitsen-palkkani/vuosilomalaskuri/kvtes/

      SOSTES: https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/teen-tyoni-ansaitsen-palkkani/vuosilomalaskuri/sostes/

      TPTES: https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/teen-tyoni-ansaitsen-palkkani/vuosilomalaskuri/tptes/

    • Lomarahan vaihtaminen vapaaksi

      KVTES: Työntekijä ja työnantaja voivat sopia, että lomanmääräytymisvuodelta maksettava lomaraha tai osa siitä annetaan vastaavana vapaana. Lomarahan vaihtoa koskevan sopimuksen tulee olla kirjallinen tai sähköinen. Työnantajan tulee selvittää lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevat ehdot.

      Lomarahavapaapäivien lukumäärä on 50 % ansaittujen vuosilomapäivien lukumäärästä. Lomarahavapaa annetaan työnantajan ja työntekijän sopimana ajankohtana. Lomarahavapaa annetaan viimeistään lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomakauden alkuun eli 2.5. mennessä. Lomarahavapaa kuluu kuten vuosiloma. Lomarahavapaa-ajalta maksetaan vapaan pitämisajankohdan varsinainen palkka. Palvelussuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan rahakorvauksena.

      TPTES: Lomarahaa voidaan vaihtaa vapaaksi, jos siitä työpaikalla sovitaan. Lomarahan vapaaksi vaihtamisen mahdollisuudesta lomanmääräytymisvuoden osalta sovitaan kirjallisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Yksittäisen työntekijän osalta lomarahan vapaaksi vaihtaminen edellyttää edellä mainitun sopimuksen lisäksi, että siitä sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä.

      Vapaa annetaan kesä- tai talvilomakaudella. Vapaan ajankohta sovitaan lomarahavapaasta sovittaessa. Vapaa rinnastetaan työssäoloon loman ansainnassa. Työntekijän sairastuessa ennen lomarahavapaan alkamista tai sen aikana, siirtyy sairausloman ajalle osuva vapaa työntekijän pyynnöstä pidettäväksi myöhempänä ajankohtana tai korvataan rahana, jos niin sovitaan.

      Lomarahavapaan ajalta maksetaan säännöllisen palkka ja työaikakorvauksia vastaava lisäys. Lomarahavapaan ajalta maksettavan palkan määrän on vastattava lomarahan määrää. Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan vastaavana rahakorvauksena.

      AVAINTES ja SOSTES: Ei määräyksiä lomarahan vaihtamisesta vapaaksi.

    • Milloin alkaa iltatyö ja paljonko siitä tulee maksaa?

      KVTES: Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18:00-22:00 välillä tehtyä työtä. Iltatyöstä tulee maksaa 15% rahakorvaus tai vastaava aika vapaa-aikana.

      SOSTES: Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18:00-21:00 välillä tehtyä työtä. Iltatyöstä tulee maksaa iltatyölisänä 15% korotettu perustuntipalkka.

      TPTES: Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18:00-22:00 välillä tehtyä työtä. Kultakin tehdyltä tunnilta maksetaan erillistä 15% suuruista iltatyölisää.

      AVAINTES: Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18:00-22:00 välillä tehtyä työtä. Iltatyöstä tulee maksaa 15% rahakorvaus tai vastaava aika vapaa-aikana.

    • Milloin sairausloma päättyy? Yövuorojen ongelma

      Sairausloma päättyy viimeisenä työkyvyttömyysajaksi merkittynä päivänä vuorokauden vaihtuessa, ellei lääkärintodistuksesta muuta ilmene.

      Jos sinut on merkitty esimerkiksi klo 21 alkavaan yövuoroon viimeisenä työkyvyttömyyspäivänä, voit kuitenkin mennä työvuoroon jo klo 21, jos koet olevasi silloin työkykyinen.

    • Milloin tuntikohtaiset lisät tulee maksaa?

      KVTES:
      Rahakorvaus on maksettava tai vapaa-aikakorvaus on annettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päättymistä seuraavan kuukauden aikana.

      Jos tasoittumisjakson viimeinen päivä on 2.5, tuntikohtaiset lisät on maksettava tai annettava vapaana viimeistään 30.6.

      SOSTES:
      Tuntikohtaiset korvaukset voidaan antaa korotettuna vapaa-aikana vain, jos työntekijä siihen suostuu.
      Rahana maksettavat tuntikohtaiset korvaukset maksetaan viimeistään sen työnantajan normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä, joka lähinnä seuraa sitä työvuoroluetteloa jolta lisät ovat kertyneet edellyttäen, että työvuoroluettelon päättymiseen ja palkanmaksun väliin jää palkanmaksun toteuttamiseen tarvittava aika.



      TPTES:
      Tuntikohtaiset korvaukset voidaan antaa korotettuna vapaa-aikana vain, jos työntekijä siihen suostuu.
      Rahana maksettavat tuntikohtaiset korvaukset maksetaan palkan erääntymispäivänä.


      AVAINTES:
      Rahakorvaus on maksettava tai vapaa-aikakorvaus on annettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päättymistä seuraavan kuukauden aikana.

      Jos tasoittumisjakson viimeinen päivä on 2.5, tuntikohtaiset lisät on maksettava tai annettava vapaana viimeistään 30.6.

    • Milloin työnantaja voi tehdä epäpätevyysalennuksen palkkaan?

      Niin sanotusta epäpätevyysvähennyksestä on sovittu työehtosopimuksissa keskenään eri tavoin. Kysy lisää luottamusmieheltäsi, mikäli juuri sinulle tehdään palkkaasi epäpätevyysalennus. Periaate kuitenkin on, että palkka voi työehtosopimuksen määräyksien mukaisesti olla alempi, mikäli työntekijältä puuttuu työn edellyttämä kelpoisuus tai koulutus. Vähennys poistuu seuraavan kuukauden alusta lukien, kun kelpoisuus tai koulutus saavutetaan.
      Epäpätevyysvähennystä ei voi tehdä lähihoitajatutkinnon sisällä olevien suuntautumisten puuttumisen vuoksi, koska kyse ei ole kelpoisuudesta. Lääkeluvan puuttuminenkaan ei oikeuta epäpätevyysvähennyksen tekemiseen, sillä kyse on tehtävän vaativuuden muuttumisesta.
      Epäpätevyysvähennyksen määrä:

      KVTES:
      Tehtäväkohtainen palkka voi olla enintään 10 % alempi kuin palkkahinnoittelun palkkamääräys edellyttää.

      SOSTES:
      Vähimmäispalkka voi olla yhtä G-palkkaluokkaa alle kyseisen palkkaryhmän vähimmäispalkkaluokan.

      TPTES:
      Palkka voi olla enintään 10 % alempi kuin kyseisen vaativuusryhmän vähimmäispalkka.

      AVAINTES:
      Peruspalkka voi olla enintään 15 % alempi kuin palkkaryhmän ao. palkkamääräys edellyttää.

    • Mitä maksetaan arkipyhinä?

      Tuntikohtaiset lisät maksetaan arkipyhinä samalla tavalla kuin muutenkin. Työntekijällä voi olla oikeus useampaan lisään saamaan aikaisesti, esimerkiksi sunnuntaikorvaukseen ja iltakorvaukseen.

    • Mitä tapahtuu palkoille liikkeenluovutuksen yhteydessä ja mitä palkkojen harmonisointi tarkoittaa?

      Mitä palkkojen harmonisointi tarkoittaa?

      Liikkeen luovutuksen seurauksena uuden työnantajan vastuulle siirtyvät kaikki työntekijän työsopimukseen perustuvat oikeudet, esimerkiksi palkkojen maksaminen. Uusi työnantaja ei saa alentaa palkkoja liikkeenluovutuksen takia. Työnantajalla on velvollisuus kohdella kaikkia työntekijöitä tasavertaisesti. Työnantajan on harmonisoitava palkat kohtuullisessa ajassa. Näin ollen matalampaa palkkaa saavan työntekijän palkka tulisi kohtuullisessa ajassa nousta samalle tasolle, kuin muilla samaa työtä tekevillä työntekijöillä. Kohtuullinen aika arvioidaan tapauskohtaisesti. Se riippuu mm. työnantajan koon sekä harmonisoitavien palkkojen määrästä.

      Vastuu työntekijöiden palkka- tai muiden työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisesta siirtyy luovutuksensaajalle, eli uudelle työnantajalle silloin, kun tämä ryhtyy käyttämään yrityksessä määräysvaltaa. Ennen luovutusta erääntyneestä palkka‐ tai muusta työsuhteeseen perustuvasta saatavasta vastaavat liikkeen luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti, elleivät he ole muuta sopineet.

    • Mitä työsopimuksessa tulisi olla?  

      Työsopimuksesta tulisi löytyä nämä asiat:

      1. Työnantajan ja työntekijän nimi ja henkilötunnus sekä koti- ja liikepaikka
      2. Työsopimuksen voimassaolo (toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen työsopimus)
      3. Määräaikaisessa sopimuksessa työsuhteen kesto ja määräaikaisuuden peruste
      4. Työaika ja työaikamuoto
      5. Työtehtävät
      6. Työntekopaikka
      7. Palkka ja palkanmaksupäivä
      8. Sovelletaanko työsuhteessa koeaikaa ja sen kesto
      9. Vuosiloma
      10. Irtisanomisaika
      11. Noudatettava työehtosopimus
      12. Päiväys ja allekirjoitus.

      Työsopimuksessa voidaan myös viitata noudatettavaan työehtosopimukseen, esimerkiksi vuosiloman kertyminen noudatettavan työehtosopimuksen mukaisesti.

    Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Käänny esimiehesi, luottamusmiehesi tai ammattiosastosi puheenjohtajan puoleen. Katso myös: apua ongelmatilanteisiin »

    Anna palautetta ja auta meitä kehittämään palvelua. Lähetä kehitysehdotuksesi Usein kysytyt kysymykset -palstaan liittyen sähköisellä lomakkeella »