• 30-60-90-malli/varhaisen välittämisen malli

    Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan (30 päivää). Aika lasketaan vuoden kertymänä.

    Työntekijän on haettava sairauspäivärahaa kahden kuukauden (60 päivää) kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta ja osasairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan.

    Jos työkyvyttömyys pitkittyy, on työnantajan arvioitava yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän jäljellä oleva työkyky ja mahdollisuudet jatkaa työssä. Työterveyslääkärin lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista tarvitaan viimeistään, kun kahden vuoden aikana on kertynyt 90 sairauspäivärahapäivää. Työntekijän on toimitettava lausunto Kelaan.

  • Äitiysloman palkallisuus siirryttäessä hoitovapaalta äitiyslomalle

    Tätä ohjetta noudatetaan ennen 1.8.2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen mukaisiin perhevapaisiin.
    Työnantajan velvollisuus maksaa äitiysvapaan ajalta palkkaa työntekijälle riippuu kunkin alan työehtosopimuksesta. Superilaisten yleisimpien työehtosopimusten (KVTES, SOSTES, AVAINTES, TPTES) mukaan työntekijällä on oikeus äitiysvapaan palkkaan, jos työntekijä siirtyy hoitovapaalta äitiyslomalle. Työntekijän on noudatettava kahden kuukauden ilmoitusaikaa ennen äitiysvapaan alkamista.

  • Eläketapahtumaan johtava sairausloma

    Pitkä ja luonteeltaan pysyvästä työkyvyttömyydestä johtuva sairausloma saattaa johtaa työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen saattaa tietyissä tilanteissa vaikuttaa jo maksettuihin palkkoihin.

    Kunta-alalla ja AVAINTES:n piirissä työskentelevillä työntekijöillä on pitkissä sairauslomissa oikeus saada uudelleen täysi palkkansa kalenterivuoden vaihtuessa, vaikka täyden palkan enimmäisaika 60 kalenteripäivää olisi jo tullut täyteen.

    Mikäli työkyvyttömyys johtaa eläkkeeseen, oikeutta täyteen palkkaan kalenterivuoden vaihtuessa ei ole. Vuoden vaihtuessa ei kuitenkaan aina vielä tiedetä, johtaako työkyvyttömyys eläkkeeseen vai ei. Näissä tilanteissa työntekijälle on saatettu maksaa liikaa palkkaa.

    Työnantajalla on oikeus periä liikaa maksettu palkka takaisin työntekijältä. Työnantaja voi tällöin periä ainoastaan sairausajan palkan ja Kelan maksaman sairauspäivärahan välisen erotuksen.

    Työntekijän kannattaa sopia työnantajan kanssa kuinka takaisinmaksu hoidetaan. Takaisinmaksun aikataulusta kannattaa neuvotella. Tarvittaessa työntekijä voi pyytää luottamusmiehen avukseen.

  • Hoitovapaailmoitus

    Hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Ottolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta ilmoitettaessa on, jos mahdollista, noudatettava edellä säädettyä ilmoitusaikaa.

    Voit kysyä työnantajaltasi, miten hän haluaa, että hoitovapaasta ilmoitetaan. Suosittelemme kuitenkin, että teet ilmoituksen kirjallisesti esimerkiksi sähköpostitse ja pyydät työnantajalta vastauksen ilmoitukseen. Tällöin, jos hoitovapaasta tulee myöhemmin työnantajan kanssa erimielisyyttä, sinulla on näyttää, mitä hoitovapaasta on sovittu.

    Jos työnantajasi ei vastaa ilmoitukseen, älä jää passiiviseksi, vaan ota yhteyttä työnantajaasi ja varmista, että tämä on saanut ilmoituksesi.

    Ilmoitus on vapaamuotoinen, mutta siitä tulisi käydä ilmi ainakin perustiedot, kuten hoitovapaan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä nimesi ja yhteystietosi. Kerro myös ilmoituksessa, että kyse on nimenomaan hoitovapaasta.

  • Hoitovapaalta siirtyminen opintovapaalle

    Hoitovapaan voi perua perustellusta syystä. Perusteltuna syynä voidaan pitää esimerkiksi lapsen tai toisen vanhemman vakavaa ja pitkäaikaista sairastumista, kuolemaa taikka lapsen vanhempien erilleen muuttamista tai avioeroa. Opintovapaalle voi hoitovapaalta siirtyä ainoastaan sopimalla työnantajan kanssa. Jos hoitovapaa päättyy ja siitä siirrytään opintovapaalle, on myös kyseessä sopiminen työnantajan kanssa.

  • Hoitovapaan jakaminen useampaan jaksoon

    Molemmilla vanhemmilla on oikeus hoitovapaaseen. Hoitovapaalla voi olla kerrallaan vain toinen vanhemmista.

    Hoitovapaan jaksottaminen mahdollistaa sen, että perheen valinnan mukaan kumpikin vanhemmista voi halutessaan hoitaa lasta. Lapsen vanhemmat voivat jäädä kotiin hoitamaan lasta siten, että kumpikin pitää peräkkäin yhden tai vuorotellen kaksi hoitovapaajaksoa. Hoitovapaa on siis jaettavissa kahteen jaksoon hoitovapaan käyttäjää kohden.

    Jaksojen vähimmäispituus on yksi kuukausi. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia työntekijän oikeudesta pitää kahta useampia ja kuukautta lyhyempiä hoitovapaajaksoja. Hoitovapaajaksojen enimmäispituutta rajoittaa ainoastaan hoidettavan lapsen ikä. Hoitovapaata voi käyttää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.

    Sopimus hoitovapaasta on syytä tehdä kirjallisesti.

  • Hoitovapaan keskeyttäminen raskauden perusteella

    Tätä ohjetta noudatetaan ennen 1.8.2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen mukaisiin perhevapaisiin.
    Uusi raskaus oikeuttaa keskeyttämään hoitovapaan uuden äitiysvapaan alusta lukien. Uudesta äitiysvapaasta on ilmoitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista.

    Tätä ohjetta noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen mukaisiin perhevapaisiin.
    Uusi raskaus oikeuttaa keskeyttämään hoitovapaan uuden raskausvapaan alusta lukien.
    Uudesta raskausvapaasta on ilmoitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista.

  • Keikkailu hoitovapaalla

    Työntekijä voi hoitovapaan aikana työskennellä. Käytännössä työskentely on keikkaluontoista, koska lapsen hoidon on oltava ensisijainen syy poissaoloon.

  • Korvaava työ

    Superilaisten yleisimmissä työehtosopimuksissa (KVTES, SOSTES, AVAINTES, TPTES) ei ole määräyksiä korvaavasta työstä. Jos työpaikalla otetaan käyttöön korvaavan työn malli, tulee se käsitellä yhteistoimintamenettelyssä.

    Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä tekee työsopimuksensa mukaista työtä kevennettynä silloin, kun hän on työkyvytön tekemään työsopimuksensa mukaisia työtehtäviään.

    Korvaavan työn tulee aina perustua vapaaehtoisuuteen. Mikäli korvaavaa työtä harkitaan, siihen tulee olla lääkärin kannanotto. Mikäli työntekijä on kykenemätön tekemään normaalia työsopimuksensa mukaista työtä, työnantaja ei voi ohittaa lääkärin lausuntoa ja päättää, mihin tehtäviin työntekijä kykenee. Lääkäri arvioi tapauskohtaisesti, pystyykö työntekijä tekemään korvaavaa työtä työkykynsä puolesta.

    Korvaavasta työstä sovittaessa on huomioitava työntekijän sairaus, lääkitys ja niiden vaikutus työntekoon. Korvaavan työn teettämisessä on huomioitava työkyvyn palautuminen ja mahdollisuus lepoon. Mikäli työntekijä on korvaavaa työtä tehtyään sitä mieltä, että ei hän ei kykene korvaavaan työhön, tulee työntekijän hakeutua uudelleen lääkärin vastaanotolle.

  • Lisävapaapäivät

    Työntekijällä on oikeus lisävapaapäiviin, jos hän on sairauspoissaolon tai lääkinnällisen kuntoutuksen takia ansainnut vuosilomaa alle neljä viikkoa eli 24 päivää lomanmääräytymisvuoden aikana.

    Oikeutta lisävapaapäiviin ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat poissaolojaksojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Työskentely osasairauspäivärahalla ei katkaise sairauspoissaolon yhdenjaksoisuutta.

    Lisävapaapäivät eivät ole vuosilomaa. Työntekijällä on oikeus saada säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus lisävapaapäivien ajalta. Lisävapaapäivät eivät kerrytä vuosilomaa, eivätkä ole työssäolon veroista aikaa.

    KVTES:ssä ja AVAINTES:ssä on omat määräykset lisävapaapäivistä. Niissä lisävapaapäivät on sovittu vuosilomaksi. Työntekijällä on oikeus 20 vuosilomapäivään (neljä viikkoa), jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 20 vuosilomapäivää sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi.

  • Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

    Jos työntekijällä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä vuosilomapäiviä, maksetaan ne lomakorvauksena eli niin sanotusti rahana. Lomakorvauksesta ja mahdollisesti maksettavasta lomarahasta on sovittu työehtosopimuksissa keskenään eri tavoin.

    Vuosilomapalkan ja lomakorvaukseen laskentaan vaikuttavat palkkausmuoto ja työntekijän keskimääräinen työaika kuukaudessa. Vuosilomapalkan laskenta ei aina ole yksinkertaista varsinkin, jos työaika ja palkka muuttuvat. Epäselvissä tilanteissa kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteyttä palkanlaskijaan, omaan esimieheen tai luottamusmieheen.

    Lomakorvauksen määrää voit arvioida seuraavilla laskureilla:

    KVTES ja AVAINTES: https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/teen-tyoni-ansaitsen-palkkani/vuosilomalaskuri/kvtes/

    SOSTES: https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/teen-tyoni-ansaitsen-palkkani/vuosilomalaskuri/sostes/

    TPTES: https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/teen-tyoni-ansaitsen-palkkani/vuosilomalaskuri/tptes/

  • Lomaraha

    Työntekijän oikeus lomarahaan määräytyy työehtosopimuksen perusteella. Lomarahasta ja sen maksamisen ajankohdasta on sovittu työehtosopimuksissa keskenään eri tavoin.

    KVTES:n, AVAINTES:n ja TPTES:n mukaan lomaraha maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä, ellei paikallisesti toisin sovita. SOSTES:ssä lomaraha maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä, ellei toisin sovita. Jos työsuhde päättyy ennen heinäkuun tai elokuun palkanmaksun ajankohtaa, lomaraha maksetaan lomapalkan tai lomakorvauksen maksamisen yhteydessä.

    Lomarahasi määrää voit helpoimmin arvioida vuosilomalaskureiden avulla:

    KVTES ja AVAINTES: https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/teen-tyoni-ansaitsen-palkkani/vuosilomalaskuri/kvtes/

    SOSTES: https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/teen-tyoni-ansaitsen-palkkani/vuosilomalaskuri/sostes/

    TPTES: https://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/teen-tyoni-ansaitsen-palkkani/vuosilomalaskuri/tptes/

  • Lomarahan vaihtaminen vapaaksi

    KVTES: Työntekijä ja työnantaja voivat sopia, että lomanmääräytymisvuodelta maksettava lomaraha tai osa siitä annetaan vastaavana vapaana. Lomarahan vaihtoa koskevan sopimuksen tulee olla kirjallinen tai sähköinen. Työnantajan tulee selvittää lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevat ehdot.

    Lomarahavapaapäivien lukumäärä on 50 % ansaittujen vuosilomapäivien lukumäärästä. Lomarahavapaa annetaan työnantajan ja työntekijän sopimana ajankohtana. Lomarahavapaa annetaan viimeistään lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomakauden alkuun eli 2.5. mennessä. Lomarahavapaa kuluu kuten vuosiloma. Lomarahavapaa-ajalta maksetaan vapaan pitämisajankohdan varsinainen palkka. Palvelussuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan rahakorvauksena.

    TPTES: Lomarahaa voidaan vaihtaa vapaaksi, jos siitä työpaikalla sovitaan. Lomarahan vapaaksi vaihtamisen mahdollisuudesta lomanmääräytymisvuoden osalta sovitaan kirjallisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Yksittäisen työntekijän osalta lomarahan vapaaksi vaihtaminen edellyttää edellä mainitun sopimuksen lisäksi, että siitä sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä.

    Vapaa annetaan kesä- tai talvilomakaudella. Vapaan ajankohta sovitaan lomarahavapaasta sovittaessa. Vapaa rinnastetaan työssäoloon loman ansainnassa. Työntekijän sairastuessa ennen lomarahavapaan alkamista tai sen aikana, siirtyy sairausloman ajalle osuva vapaa työntekijän pyynnöstä pidettäväksi myöhempänä ajankohtana tai korvataan rahana, jos niin sovitaan.

    Lomarahavapaan ajalta maksetaan säännöllisen palkka ja työaikakorvauksia vastaava lisäys. Lomarahavapaan ajalta maksettavan palkan määrän on vastattava lomarahan määrää. Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan vastaavana rahakorvauksena.

    AVAINTES ja SOSTES: Ei määräyksiä lomarahan vaihtamisesta vapaaksi.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Käänny esimiehesi, luottamusmiehesi tai ammattiosastosi puheenjohtajan puoleen. Katso myös: apua ongelmatilanteisiin »

Anna palautetta ja auta meitä kehittämään palvelua. Lähetä kehitysehdotuksesi Usein kysytyt kysymykset -palstaan liittyen sähköisellä lomakkeella »