• Henkilökohtainen lisä

    Työnantaja voi maksaa henkilökohtaista lisää työntekijän osaaminen perusteella. Lisää maksetaan työntekijälle niin kauan kuin lisään oikeuttavat perusteet ovat olemassa. Mikäli henkilökohtaiseen lisään oikeuttavia maksuperusteita ole, työnantaja voi lopettaa henkilökohtaisen lisän maksamisen. Henkilökohtaista lisää maksetaan myös sairausloman aikana.

  • Kielilisä

    Mahdollisen kielilisän maksamisesta on sovittu työehtosopimuksissa keskenään eri tavoin.

    KVTES:
    Työntekijälle voidaan maksaa kielilisää, jos työtehtävissä edellytetään äidinkielen lisäksi toisen kotimaisen kielen (ruotsi/suomi), saamen kielen tai viittomakielen hallintaa, ja tätä ei ole otettu jo huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa. Työnantaja harkitsee, missä tehtävissä sitä voidaan maksaa ja millaista näyttöä vaaditaan. Muu kielitaito voidaan ottaa huomion tehtäväkohtaisessa palkassa tai henkilökohtaisena lisänä.


    SOSTES:
    Jos työnantaja edellyttää muu kielen suomen, ruotsin tai viittomakielen hallintaa, maksetaan kielilisää 21-42 €/kk sen käyttötarpeen mukaan. Kielilisää ei tarvitse maksaa, jos vieraan kielen osaaminen kuuluu työn luonteeseen.

    TPTES:
    Työehtosopimuksessa ei ole erillistä määräystä kielilisästä. Jos tehtävä edellyttää kielitaitoa ja se korottaisi tehtäväkohtaisen palkan vaativuusryhmän vaativuustasoa, voidaan kielitaitoa pitää korottavana palkkatekijänä. Henkilökohtaisen osaamisen tai ominaisuuden takia voidaan harkita kielilisän maksamista, ellei sitä ole jo otettu huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa.

    AVAINTES: Ei erillistä määräystä kielilisästä. Jos tehtävä edellyttäisi kielitaitoa, tulisi se ottaa huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Työntekijän henkilökohtainen palkka perustuu kokonaisarviointiin.

  • Lisätyö ja lisätyön tarjoaminen osa-aikaisille

    Työsopimuslain mukaan lisätyötä on tarjottava osa-aikaisille työntekijöille. Työnantajan tulee siis ennen uusien työntekijöiden palkkaamista tarjota osa-aikaisille lisätyötä, jos uusi työntekijä palkattaisiin osa-aikatyöntekijöille sopiviin tehtäviin.

    Lisätyökorvauksena maksetaan normaalia tuntipalkkaa tai annetaan palkallista vapaa-aikaa tunti tunnista -periaatteella. Lisätyötä voi syntyä yleensä vain osa-aikaiselle.

  • Milloin alkaa iltatyö ja paljonko siitä tulee maksaa?

    KVTES: Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18:00-22:00 välillä tehtyä työtä. Iltatyöstä tulee maksaa 15% rahakorvaus tai vastaava aika vapaa-aikana.

    SOSTES: Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18:00-21:00 välillä tehtyä työtä. Iltatyöstä tulee maksaa iltatyölisänä 15% korotettu perustuntipalkka.

    TPTES: Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18:00-22:00 välillä tehtyä työtä. Kultakin tehdyltä tunnilta maksetaan erillistä 15% suuruista iltatyölisää.

    AVAINTES: Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18:00-22:00 välillä tehtyä työtä. Iltatyöstä tulee maksaa 15% rahakorvaus tai vastaava aika vapaa-aikana.

  • Milloin tuntikohtaiset lisät tulee maksaa?

    KVTES:
    Rahakorvaus on maksettava tai vapaa-aikakorvaus on annettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päättymistä seuraavan kuukauden aikana.

    Jos tasoittumisjakson viimeinen päivä on 2.5, tuntikohtaiset lisät on maksettava tai annettava vapaana viimeistään 30.6.

    SOSTES:
    Tuntikohtaiset korvaukset voidaan antaa korotettuna vapaa-aikana vain, jos työntekijä siihen suostuu.
    Rahana maksettavat tuntikohtaiset korvaukset maksetaan viimeistään sen työnantajan normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä, joka lähinnä seuraa sitä työvuoroluetteloa jolta lisät ovat kertyneet edellyttäen, että työvuoroluettelon päättymiseen ja palkanmaksun väliin jää palkanmaksun toteuttamiseen tarvittava aika.



    TPTES:
    Tuntikohtaiset korvaukset voidaan antaa korotettuna vapaa-aikana vain, jos työntekijä siihen suostuu.
    Rahana maksettavat tuntikohtaiset korvaukset maksetaan palkan erääntymispäivänä.


    AVAINTES:
    Rahakorvaus on maksettava tai vapaa-aikakorvaus on annettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päättymistä seuraavan kuukauden aikana.

    Jos tasoittumisjakson viimeinen päivä on 2.5, tuntikohtaiset lisät on maksettava tai annettava vapaana viimeistään 30.6.

  • Milloin työnantaja voi tehdä epäpätevyysalennuksen palkkaan?

    Niin sanotusta epäpätevyysvähennyksestä on sovittu työehtosopimuksissa keskenään eri tavoin. Kysy lisää luottamusmieheltäsi, mikäli juuri sinulle tehdään palkkaasi epäpätevyysalennus. Periaate kuitenkin on, että palkka voi työehtosopimuksen määräyksien mukaisesti olla alempi, mikäli työntekijältä puuttuu työn edellyttämä kelpoisuus tai koulutus. Vähennys poistuu seuraavan kuukauden alusta lukien, kun kelpoisuus tai koulutus saavutetaan.
    Epäpätevyysvähennystä ei voi tehdä lähihoitajatutkinnon sisällä olevien suuntautumisten puuttumisen vuoksi, koska kyse ei ole kelpoisuudesta. Lääkeluvan puuttuminenkaan ei oikeuta epäpätevyysvähennyksen tekemiseen, sillä kyse on tehtävän vaativuuden muuttumisesta.
    Epäpätevyysvähennyksen määrä:

    KVTES:
    Tehtäväkohtainen palkka voi olla enintään 10 % alempi kuin palkkahinnoittelun palkkamääräys edellyttää.

    SOSTES:
    Vähimmäispalkka voi olla yhtä G-palkkaluokkaa alle kyseisen palkkaryhmän vähimmäispalkkaluokan.

    TPTES:
    Palkka voi olla enintään 10 % alempi kuin kyseisen vaativuusryhmän vähimmäispalkka.

    AVAINTES:
    Peruspalkka voi olla enintään 15 % alempi kuin palkkaryhmän ao. palkkamääräys edellyttää.

  • Mitä maksetaan arkipyhinä?

    Tuntikohtaiset lisät maksetaan arkipyhinä samalla tavalla kuin muutenkin. Työntekijällä voi olla oikeus useampaan lisään saamaan aikaisesti, esimerkiksi sunnuntaikorvaukseen ja iltakorvaukseen.

  • Mitä on harmaa ylityö?

    Harmaalla ylityöllä tarkoitetaan suunnitellun työajan lisäksi tehtyjä työtunteja, jotka tasataan saman työaikajakson aikana vastaavalla vapaa-ajalla. ”Tuntien ottaminen pois samalla listalla” on tässä tarkoitettua harmaata ylityötä. Harmaata ylityötä on myös se työaika, joka tehdään suunnitellun työvuoron alussa tai lopussa tulemalla töihin jo ennen työvuorolistaan merkityn työajan alkamista tai jäämällä tekemään töitä vuoron päättymisen jälkeen ja jota ei kirjata työaikakirjanpitoon.
    Harmaan ylityön vaikutuksista on hyvä tietää seuraavaa:
    - Se on pois korotetusta palkasta tai korotetusta vapaa-ajan korvauksesta.
    - Se on pois eläkkeen perusteena olevasta palkasta.
    - Harmaa ylityö on pois ansioon suhteutetuista etuisuuksista, kuten sairausvakuutuksen päivärahasta, vuorottelukorvauksesta ja ansiopäivärahasta.
    - Työnantaja käyttää harmaata ylityötä säästökeinona.
    - Harmaata ylityötä ei kirjata työaikakirjanpitoon ylityönä, eikä siten todennu ylityöksi.
    - Todellinen pysyvä henkilöstötarve jää piiloon. On vaikeaa perustella henkilöstön tarvetta, koska ylityötä ei kirjata.
    - Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen vaikeutuu jatkuvilla työvuoromuutoksilla.
    - Varahenkilöstöjärjestelmän käyttömahdollisuutta ei pohdita.
    - Sijaisjärjestelmiin ei panosteta.

  • Miten toimia, jos työnantaja ehdottaa harmaata ylityötä

    Työntekijän ei tarvitse eikä kannata suostua tekemään harmaata ylityötä!

    Työntekijälle tiedoksi annettu ja vahvistettu työvuoroluettelo on sitova, joten sen muuttaminen voi tapahtua vain työntekijän suostumuksella tai painavasta tai perustellusta syystä.

    Työvuoron muuttamiseen oikeuttavan perustellun syyn olemassaolo on harkittava tapauskohtaisesti. Jos työvuoroluettelon muutos johtaa ylityön tekemiseen, työntekijä voi kieltäytyä ylityön tekemisestä. Jos työvuorolista on suunniteltu alun perin vajaaksi, kyseessä ei ole ennalta-arvaamaton tai yllätyksellinen syy, eikä työvuoroluettelon muuttamiselle ole tällöin muodostunut hyväksyttävää syytä.

    Jos työntekijä on jo aloittanut työvuoronsa tai saapunut työvuoroon, kyseessä olevaa työvuoroa ei voi enää muuttaa. Esimerkiksi päiväkodissa ei voi siirtää jo aloitetun työvuoron tunteja toiseen ajankohtaan, vaikka työvuoron kuluessa hoidettavia lapsia ei enää olekaan paikalla vaikkapa lasten sairastumisen takia.

    Jaksotyössä on pelkästään jakson ylityötä, ei siis päivittäistä eikä viikoittaista ylityötä. Kolmen tai kuuden viikon jakson päättymisen jälkeen tiedetään, onko kyseessä olevalla jaksolla syntynyt ylityötä vai ei. Jos perusteltu syy on olemassa, voidaan jaksotyössä muuttaa työvuoroluetteloa siten, että toiseen kohtaan lisätään tunteja ja toisesta niitä vähennetään, jolloin ylityötä ei muodostu. Jotta näin voidaan tehdä, on oltava kaksi erillistä, itsenäistä perusteltua syytä, ensimmäinen tuntien lisäämiselle tai toinen tuntien vähentämiselle.

    Työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloa voidaan kuitenkin aina muuttaa. Jos siis teet ylimääräisiä tunteja ja ylityöt korvataan vapaa-aikana, ota tunnit vapaana vasta seuraavalla listalla, niin saat tunnit korotettuna!

  • Paljonko on lauantaikorvaus?

    KVTES: Lauantaikorvaus on 20% korottamattomasta tuntipalkasta ja sitä maksetaan lauantaina kello 06:00-18:00 välisenä aikana.

    SOSTES: Lauantaikorvaus on 25% korottamattomasta tuntipalkasta ja sitä maksetaan kello 06:00-20:00 välisenä aikana.

    TPTES: Lukuun ottamatta pääsisäislauantaita ja lauantaiksi sattuvaa joulu- juhannusaattoa arkilauantaina kultakin tehdyltä työtunnilta maksetaan 20% suuruinen korvaus ja sitä maksetaan kello 07:00-18:00 välisenä aikana.

    AVAINTES: Lauantaikorvaus on 20% arkilauantaiden osalta ja sitä maksetaan kello 06:00-18:00 välisenä aikana.

  • Paljonko on sunnuntaikorvaus?

    KVTES: Sunnuntaina, itsenäisyyspäivänä, vapunpäivänä, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, helatorstaina, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, joulupäivänä ja tapaninpäivänä sekä kello 18:00-24:00 lauantaina ja vastaavalta ajalta edellä lueteltujen juhlapäivien aattona tehdystä työstä maksetaan varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkalta kultakin työtunnilta tai annetaan vastaava vapaa-aika.

    Pääsääntöisesti aattoina ja lauantaina kello 18:00-00:00 sekä sunnuntaina kello 00:00-24:00 maksetaan 100% lisä palkkaan.

    SOSTES: Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, pääsiäislauantaina, 2. pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona, joulupäivänä ja tapaninpäivänä tehtyä työtä, maksetaan sunnuntaityökorotuksena tehdyiltä tunneilta 100%:lla korotettu perustuntipalkka.

    Sunnuntaityökorotus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 20:00-24:00 välisenä aika tehdystä työstä lukuun ottamatta juhannus- ja jouluaattoa edeltäviä päiviä

    TPTES:
    Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaita ja kirjollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tehtävää työtä. Sunnuntai luetaan alkavaksi lauantaina ja aattopäivänä kello 18:00. Sunnuntaityöstä maksetaan 100%:lla korotettu palkka.

    AVAINTES:
    Sunnuntaina, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, itsenäisyyspäivänä, joulupäivänä ja tapaninpäivänä sekä kello 18:00-24:00 lauantaina ja vastaavalta ajalta edellä lueteltujen juhlapäivien aattona tehdystä työstä maksetaan varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka kultakin työtunnilta tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.

  • Palkan viivästyminen työsuhteen päätyttyä

    Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Loppupalkka maksetaan työsuhteen viimeisenä päivänä, ellei työsopimuksessasi ole sovittu toisin.

    Mikäli palkanmaksu viivästyy, syntyy oikeus viivästyskorkoon ja mahdollisesti odotusajan palkkaan enintään kuudelta kalenteripäivältä. Odotusajan palkan pohjana on päiväpalkka, joka saadaan jakamalla työntekijän kuukausipalkka ko. kalenterikuukauden työpäivien lukumäärällä.

    Palkkasaatavan pitää olla tällöin selvä ja riidaton. Oikeus odotusajan palkkaan edellyttää myös sitä, että työntekijä on huomauttanut palkkansa virheellisyydestä työnantajaa kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Mikäli palkkaa ei ole maksettu ajoissa tehdyn huomautuksen jälkeen kolmen arkipäivän kuluessa, syntyy oikeus odotusajan palkkaan.

  • Palkanmaksupäivä

    Palkka on maksettava kerran kalenterikuukaudessa. Tuntipalkkainen saa palkkansa kaksi kertaa kuukaudessa. Palkanmaksupäivä tulee olla kirjattuna työsopimukseen.

    KVTES: Palkka maksetaan viimeistään joka kuukauden 16. päivä.
    Työaikalisät maksetaan viimeistään niiden kertymistä tai työaikajakson päättymistä seuraavan kuukauden viimeisenä päivänä.

    SOSTES:
    Palkka maksetaan kerran kuukaudessa. Rahana maksettavat tuntikohtaiset lisät maksetaan viimeistään sen palkanmaksupäivän yhteydessä, joka lähinnä seuraa sitä työvuorolistaa, jolta ajalta lisät ovat kertyneet.

    TPTES: Palkka maksetaan kerran kuukaudessa.

    AVAINTES: Palkka maksetaan viimeistään kunkin kuukauden viimeisenä päivänä.
    Työaikalisät maksetaan viimeistään niiden kertymistä tai työaikajakson päättymistä seuraavan kuukauden viimeisenä päivänä.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Käänny esimiehesi, luottamusmiehesi tai ammattiosastosi puheenjohtajan puoleen. Katso myös: apua ongelmatilanteisiin »

Anna palautetta ja auta meitä kehittämään palvelua. Lähetä kehitysehdotuksesi Usein kysytyt kysymykset -palstaan liittyen sähköisellä lomakkeella »