• Autonominen työvuorosuunnittelu

    Työaika-autonomialla tarkoitetaan yhteisöllistä työvuorojen suunnittelukäytäntöä, jossa jokainen työntekijä suunnittelee omat työvuoronsa yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa. Työntekijällä on vapaus ja vastuu suunnitella omat työvuorot työpaikalla yhdessä sovittujen pelisääntöjen ja olemassa olevien reunaehtojen puitteissa. Työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa työvuorojen pituuteen, aamu-, ilta- ja yövuorojen määriin sekä vapaiden rytmittelyyn ja sijaintiin. Autonominen työaikasuunnittelu ei muuta työhöntuloaikoja eikä säännöllisen työajan pituutta.

    Noudatettava työehtosopimus, työaikalaki, paikalliset sopimukset sekä yksikön toiminta toimivat reunaehtoina työvuorosuunnittelulle. Pelisääntöjen avulla varmistetaan toimintojen sujuminen sekä se, että työvuorosuunnittelu on oikeudenmukaista ja tasapuolista.

    Mahdollisuus suunnitella omat työvuorot helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista, koska pyrkimys on, että jokainen työntekijä voisi suunnitella mahdollisuuksien mukaan omaa elämäntilannetta palvelevia työvuoroja. Työaika-autonomia ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valitaan aina parhaimmat vuorot, vaan että jokaisen toiveita ja mieltymyksiä pyritään tasapuolisesti huomioimaan. Kuormittavassa vuorotyössä tämän on todettu parantavan työhyvinvointia ja sitä kautta jaksamista.

    Työaika-autonomiaan siirtyminen mahdollistaa joustavan työajan käytön ja tasapuolisen ja oikeudenmukaisen työvuorosuunnittelun. Vaikka työntekijät suunnittelevat työvuorot, tekee lopullisen hyväksymisen aina esimies, joka myös vastaa työvuorosuunnittelun asianmukaisuudesta.

  • Eläketapahtumaan johtava osatyökyvyttömyyseläke ja irtisanominen

    Työntekijä voi saada osatyökyvyttömyyseläkettä, jos hänen työkykynsä on alentunut vähintään 40 %, mutta hän kuitenkin selviää osa-aikatyöstä tai työsopimuksensa mukaisia tehtäviä kevyemmistä työtehtävistä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää, että työntekijä sopii työnantajan kanssa osa-aikatyön tekemisestä eläkkeen ohella. Työntekijällä ei siten ole ehdotonta oikeutta saada työaikaansa lyhennettyä osatyökyvyttömyystilanteessa, mutta jo yleisen lojaliteettivelvollisuutensa nojalla työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä osatyökyvyttömyyseläkkeen ohella. Työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa työntekijää työkyvyn heikentymisen perusteella, mikäli irtisanominen olisi vältettävissä siirtymällä osa-aikatyön tekemiseen. Sama koskee määräaikaista osatyökyvyttämyyseläkettä eli osakuntoutustukea.

  • Eri työaikamuotojen tasoittumisjaksot

    KVTES

    Yleistyöaika
    Yleistyöajassa tasoittumisjakson maksimipituus on kuusi viikkoa. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erityisen vaikeaa.

    Jaksotyö
    Jaksotyössä tasoittumisjakso on 2-4 viikkoa. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erityisen vaikeaa.

    SOSTES

    Työaikajakson tasoittumisjakson pituus on 3-6 viikkoa. Paikallisesti voidaan sopia enintään 18 viikon tasoittumisjaksosta. Työvuoroista laaditaan etukäteen tasoittumisjaksolle työvuoroluettelo, joka on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen kunkin luettelon alkua.


    TPTES

    Normaalityöaikamuoto
    Tasoittumisjakso on enintään 12 viikkoa. Jos työajan tasoittumisjakso on kolmea viikko pidempi, suositellaan työvuoroluettelo laadittavaksi kuuden viikon ajalle. Tasoittumisjaksolle on kuitenkin laadittava työaikasuunnitelma, jos työntekijälle ilmenee mahdollisuuksien mukaan kunkin viikon tai kolmiviikkoisjakson työaika.

    Jaksotyö
    Tasoittumisjakso on enintään 2 kolmiviikkoisjaksoa. Paikallisesti voidaan sopia enintään vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta.


    AVAINTES

    Yleistyöaika
    Yleistyöajassa tasoittumisjakso on enintään 6 viikkoa. Työvuoroluettelo on laadittava koko ajalle.

    Jaksotyöaika
    Jaksotyöajassa tasoittumisjakso on enintään 6 viikkoa. Työvuoroluettelo on laadittava koko ajalle.

  • Esimerkkiruokailu

    Ruokatauko on aina työaikaa, jos työntekijä joutuu olemaan työvalmiudessa tai tavoitettavissa ruokatauon aikana.

  • Lisätyö ja lisätyön tarjoaminen osa-aikaiselle

    Työsopimuslain mukaan lisätyötä on tarjottava osa-aikaisille työntekijöille. Työnantajan tulee siis ennen uusien työntekijöiden palkkaamista tarjota osa-aikaisille lisätyötä, jos uusi työntekijä palkattaisiin osa-aikatyöntekijöille sopiviin tehtäviin.

    Lisätyökorvauksena maksetaan normaalia tuntipalkkaa tai annetaan palkallista vapaa-aikaa tunti tunnista -periaatteella. Lisätyötä voi syntyä yleensä vain osa-aikaiselle.

  • Lisätyö ja lisätyön tarjoaminen osa-aikaisille

    Työsopimuslain mukaan lisätyötä on tarjottava osa-aikaisille työntekijöille. Työnantajan tulee siis ennen uusien työntekijöiden palkkaamista tarjota osa-aikaisille lisätyötä, jos uusi työntekijä palkattaisiin osa-aikatyöntekijöille sopiviin tehtäviin.

    Lisätyökorvauksena maksetaan normaalia tuntipalkkaa tai annetaan palkallista vapaa-aikaa tunti tunnista -periaatteella. Lisätyötä voi syntyä yleensä vain osa-aikaiselle.

  • Millä perusteella suunniteltua työvuoroluetteloa voi muuttaa?

    Työvuoroluettelo tulee julkaista viikkoa ennen työvuorojen alkua.

    KVTES: Työvuoroa voidaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä. Ylityö tai työtuntien alittuminen ei ole perusteltu syy. Mikäli työnantaja ehdottaa ylitöiden vaihtamista tunti tunnista on tämä harmaata ylityötä ja siihen ei tarvitse suostua. Jos työnantajalla on perusteltu syy, ei työntekijän tarvitse erikseen antaa suostumustaan työvuoroluettelon muuttamiseen. Tällöin työnantaja esittää perustellun syynsä ja muuttaa vuoron ja vastaa työvuoroluettelon muuttamisen oikeellisuudesta.

    SOSTES: Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa vain sovittaessa tai työn teettämisedellytyksissä tapahtuvan ennalta arvaamattoman muutoksen johdosta. Näissäkin tapauksissa muutoksesta on pyrittävä sopimaan.

    TPTES: Työnantajan voi muuttaa sovittuja työvuoroja vain sopien työntekijän kanssa.

    AVAINTES: Työvuoroja voidaan vaihtaa vain sopien tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

  • Millä perusteilla hätätyötä voidaan teettää? Jos työnantaja vetoaa hätätyöhön työvuoron vaihdossa.

    Työnantaja saattaa yllä mainitussa tilanteessa vedota hätätyöhön. Hätätyön teettämisestä työnantajan tulee viivytyksettä tehdä työsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus, josta ilmenee hätätyön teettämisen syy, laajuus ja todennäköinen kestoaika. Jos työnantaja vetoaa hätätyöhön, kannattaa työnantajalta pyytää nähtäväksi työsuojeluviranomaiselle tehty ilmoitus hätätyöstä.

  • Milloin alkaa iltatyö ja paljonko siitä tulee maksaa?

    KVTES: Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18:00-22:00 välillä tehtyä työtä. Iltatyöstä tulee maksaa 15% rahakorvaus tai vastaava aika vapaa-aikana.

    SOSTES: Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18:00-21:00 välillä tehtyä työtä. Iltatyöstä tulee maksaa iltatyölisänä 15% korotettu perustuntipalkka.

    TPTES: Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18:00-22:00 välillä tehtyä työtä. Kultakin tehdyltä tunnilta maksetaan erillistä 15% suuruista iltatyölisää.

    AVAINTES: Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18:00-22:00 välillä tehtyä työtä. Iltatyöstä tulee maksaa 15% rahakorvaus tai vastaava aika vapaa-aikana.

  • Milloin lääkärissä käynti on työaikaa?

    Lähtökohtaisesti lääkärikäynti on työntekijän omaa aikaa – ei työaikaa. Työntekijän tulee ilmoittaa tutkimuksen ajankohta etukäteen, jotta esimiesvoi mahdollisuuksien mukaan ottaa tutkimusajan huomioon työvuorojen suunnittelussa.

  • Milloin tuntikohtaiset lisät tulee maksaa?

    KVTES:
    Rahakorvaus on maksettava tai vapaa-aikakorvaus on annettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päättymistä seuraavan kuukauden aikana.

    Jos tasoittumisjakson viimeinen päivä on 2.5, tuntikohtaiset lisät on maksettava tai annettava vapaana viimeistään 30.6.

    SOSTES:
    Tuntikohtaiset korvaukset voidaan antaa korotettuna vapaa-aikana vain, jos työntekijä siihen suostuu.
    Rahana maksettavat tuntikohtaiset korvaukset maksetaan viimeistään sen työnantajan normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä, joka lähinnä seuraa sitä työvuoroluetteloa jolta lisät ovat kertyneet edellyttäen, että työvuoroluettelon päättymiseen ja palkanmaksun väliin jää palkanmaksun toteuttamiseen tarvittava aika.

    TPTES:
    Tuntikohtaiset korvaukset voidaan antaa korotettuna vapaa-aikana vain, jos työntekijä siihen suostuu.
    Rahana maksettavat tuntikohtaiset korvaukset maksetaan palkan erääntymispäivänä.

    AVAINTES:
    Rahakorvaus on maksettava tai vapaa-aikakorvaus on annettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päättymistä seuraavan kuukauden aikana.

    Jos tasoittumisjakson viimeinen päivä on 2.5, tuntikohtaiset lisät on maksettava tai annettava vapaana viimeistään 30.6.

  • Mitä eri työaikamuotoja käytetään eri työehtosopimuksissa?

    KVTES:

    Yleistyöaika, jaksotyöaika ja toimistotyöaika. Valtaosa SuPerilaisista työskentelee joko yleistyöajassa tai jaksotyöajassa.

    SOSTES:

    Yleistyöaika, jaksotyöaika ja toimistotyöaika. Valtaosa SuPerilaisista työskentelee joko yleistyöajassa tai jaksotyöajassa.

    TPTES:

    Jaksotyöaika, toimistotyöaika ja normaalityöaika. Valtaosa SuPerilaisista työskentelee joko jaksotyöajassa tai normaalityöajassa.

    AVAINTES:

    Yleistyöaika, jaksotyöaika ja toimistotyöaika. Valtaosa SuPerilaisista työskentelee joko yleistyöajassa tai jaksotyöajassa.  

  • Mitä lyhyt tilapäinen poissaolo tarkoittaa?

    Lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan työehtosopimuksissa usein olevia määräyksiä siitä, että työntekijöillä on tietyillä hyväksyttävillä syillä oikeus olla pois työstä palkallisesti tai palkatta.

  • Mitä on harmaa ylityö?

    Harmaalla ylityöllä tarkoitetaan suunnitellun työajan lisäksi tehtyjä työtunteja, jotka tasataan saman työaikajakson aikana vastaavalla vapaa-ajalla. ”Tuntien ottaminen pois samalla listalla” on tässä tarkoitettua harmaata ylityötä. Harmaata ylityötä on myös se työaika, joka tehdään suunnitellun työvuoron alussa tai lopussa tulemalla töihin jo ennen työvuorolistaan merkityn työajan alkamista tai jäämällä tekemään töitä vuoron päättymisen jälkeen ja jota ei kirjata työaikakirjanpitoon.
    Harmaan ylityön vaikutuksista on hyvä tietää seuraavaa:

    - Se on pois korotetusta palkasta tai korotetusta vapaa-ajan korvauksesta.
    - Se on pois eläkkeen perusteena olevasta palkasta.
    - Harmaa ylityö on pois ansioon suhteutetuista etuisuuksista, kuten sairausvakuutuksen päivärahasta, vuorottelukorvauksesta ja ansiopäivärahasta.
    - Työnantaja käyttää harmaata ylityötä säästökeinona.
    - Harmaata ylityötä ei kirjata työaikakirjanpitoon ylityönä, eikä siten todennu ylityöksi.
    - Todellinen pysyvä henkilöstötarve jää piiloon. On vaikeaa perustella henkilöstön tarvetta, koska ylityötä ei kirjata.
    - Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen vaikeutuu jatkuvilla työvuoromuutoksilla.
    - Varahenkilöstöjärjestelmän käyttömahdollisuutta ei pohdita.
    - Sijaisjärjestelmiin ei panosteta.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Käänny esimiehesi, luottamusmiehesi tai ammattiosastosi puheenjohtajan puoleen. Katso myös: apua ongelmatilanteisiin »

Anna palautetta ja auta meitä kehittämään palvelua. Lähetä kehitysehdotuksesi Usein kysytyt kysymykset -palstaan liittyen sähköisellä lomakkeella »