• Eri työaikamuotojen tasoittumisjaksot

    KVTES

    Yleistyöaika
    Yleistyöajassa tasoittumisjakson maksimipituus on kuusi viikkoa. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erityisen vaikeaa.

    Jaksotyö
    Jaksotyössä tasoittumisjakso on 2-4 viikkoa. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erityisen vaikeaa.

    SOSTES

    Työaikajakson tasoittumisjakson pituus on 3-6 viikkoa. Paikallisesti voidaan sopia enintään 18 viikon tasoittumisjaksosta. Työvuoroista laaditaan etukäteen tasoittumisjaksolle työvuoroluettelo, joka on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen kunkin luettelon alkua.


    TPTES

    Normaalityöaikamuoto
    Tasoittumisjakso on enintään 12 viikkoa. Jos työajan tasoittumisjakso on kolmea viikko pidempi, suositellaan työvuoroluettelo laadittavaksi kuuden viikon ajalle. Tasoittumisjaksolle on kuitenkin laadittava työaikasuunnitelma, jos työntekijälle ilmenee mahdollisuuksien mukaan kunkin viikon tai kolmiviikkoisjakson työaika.

    Jaksotyö
    Tasoittumisjakso on enintään 2 kolmiviikkoisjaksoa. Paikallisesti voidaan sopia enintään vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta.


    AVAINTES

    Yleistyöaika
    Yleistyöajassa tasoittumisjakso on enintään 6 viikkoa. Työvuoroluettelo on laadittava koko ajalle.

    Jaksotyöaika
    Jaksotyöajassa tasoittumisjakso on enintään 6 viikkoa. Työvuoroluettelo on laadittava koko ajalle.

  • Mitä eri työaikamuotoja käytetään eri työehtosopimuksissa?

    KVTES:

    Yleistyöaika, jaksotyöaika ja toimistotyöaika. Valtaosa SuPerilaisista työskentelee joko yleistyöajassa tai jaksotyöajassa.

    SOSTES:

    Yleistyöaika, jaksotyöaika ja toimistotyöaika. Valtaosa SuPerilaisista työskentelee joko yleistyöajassa tai jaksotyöajassa.

    TPTES:

    Jaksotyöaika, toimistotyöaika ja normaalityöaika. Valtaosa SuPerilaisista työskentelee joko jaksotyöajassa tai normaalityöajassa.

    AVAINTES:

    Yleistyöaika, jaksotyöaika ja toimistotyöaika. Valtaosa SuPerilaisista työskentelee joko yleistyöajassa tai jaksotyöajassa.  

  • Mitä on harmaa ylityö?

    Harmaalla ylityöllä tarkoitetaan suunnitellun työajan lisäksi tehtyjä työtunteja, jotka tasataan saman työaikajakson aikana vastaavalla vapaa-ajalla. ”Tuntien ottaminen pois samalla listalla” on tässä tarkoitettua harmaata ylityötä. Harmaata ylityötä on myös se työaika, joka tehdään suunnitellun työvuoron alussa tai lopussa tulemalla töihin jo ennen työvuorolistaan merkityn työajan alkamista tai jäämällä tekemään töitä vuoron päättymisen jälkeen ja jota ei kirjata työaikakirjanpitoon.

    Harmaan ylityön vaikutuksista on hyvä tietää seuraavaa:
    - Se on pois korotetusta palkasta tai korotetusta vapaa-ajan korvauksesta.
    - Se on pois eläkkeen perusteena olevasta palkasta.
    - Harmaa ylityö on pois ansioon suhteutetuista etuisuuksista, kuten sairausvakuutuksen päivärahasta, vuorottelukorvauksesta ja ansiopäivärahasta.
    - Työnantaja käyttää harmaata ylityötä säästökeinona.
    - Harmaata ylityötä ei kirjata työaikakirjanpitoon ylityönä, eikä siten todennu ylityöksi.
    - Todellinen pysyvä henkilöstötarve jää piiloon. On vaikeaa perustella henkilöstön tarvetta, koska ylityötä ei kirjata.
    - Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen vaikeutuu jatkuvilla työvuoromuutoksilla.
    - Varahenkilöstöjärjestelmän käyttömahdollisuutta ei pohdita.
    - Sijaisjärjestelmiin ei panosteta.

  • Miten toimia, jos työnantaja ehdottaa harmaata ylityötä?

    Työntekijän ei tarvitse eikä kannata suostua tekemään harmaata ylityötä!

    Työntekijälle tiedoksi annettu ja vahvistettu työvuoroluettelo on sitova, joten sen muuttaminen voi tapahtua vain työntekijän suostumuksella tai painavasta tai perustellusta syystä.

    Työvuoron muuttamiseen oikeuttavan perustellun syyn olemassaolo on harkittava tapauskohtaisesti. Jos työvuoroluettelon muutos johtaa ylityön tekemiseen, työntekijä voi kieltäytyä ylityön tekemisestä. Jos työvuorolista on suunniteltu alun perin vajaaksi, kyseessä ei ole ennalta-arvaamaton tai yllätyksellinen syy, eikä työvuoroluettelon muuttamiselle ole tällöin muodostunut hyväksyttävää syytä.

    Jos työntekijä on jo aloittanut työvuoronsa tai saapunut työvuoroon, kyseessä olevaa työvuoroa ei voi enää muuttaa. Esimerkiksi päiväkodissa ei voi siirtää jo aloitetun työvuoron tunteja toiseen ajankohtaan, vaikka työvuoron kuluessa hoidettavia lapsia ei enää olekaan paikalla vaikkapa lasten sairastumisen takia.

    Jaksotyössä on pelkästään jakson ylityötä, ei siis päivittäistä eikä viikoittaista ylityötä. Kolmen tai kuuden viikon jakson päättymisen jälkeen tiedetään, onko kyseessä olevalla jaksolla syntynyt ylityötä vai ei. Jos perusteltu syy on olemassa, voidaan jaksotyössä muuttaa työvuoroluetteloa siten, että toiseen kohtaan lisätään tunteja ja toisesta niitä vähennetään, jolloin ylityötä ei muodostu. Jotta näin voidaan tehdä, on oltava kaksi erillistä, itsenäistä perusteltua syytä, ensimmäinen tuntien lisäämiselle tai toinen tuntien vähentämiselle.

    Työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloa voidaan kuitenkin aina muuttaa. Jos siis teet ylimääräisiä tunteja ja ylityöt korvataan vapaa-aikana, ota tunnit vapaana vasta seuraavalla listalla, niin saat tunnit korotettuna!

  • Montako vapaata minulla tulee olla tasoittumisjaksolla?

    Työvuoroluettelo tulee julkaista viikkoa ennen työvuorojen alkua.

    KVTES: Työvuoroa voidaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä. Ylityö tai työtuntien alittuminen ei ole perusteltu syy. Mikäli työnantaja ehdottaa ylitöiden vaihtamista tunti tunnista on tämä harmaata ylityötä ja siihen ei tarvitse suostua. Jos työnantajalla on perusteltu syy, ei työntekijän tarvitse erikseen antaa suostumustaan työvuoroluettelon muuttamiseen. Tällöin työnantaja esittää perustellun syynsä ja muuttaa vuoron ja vastaa työvuoroluettelon muuttamisen oikeellisuudesta.

    SOSTES: Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa vain sovittaessa tai työn teettämisedellytyksissä tapahtuvan ennalta arvaamattoman muutoksen vuoksi. Näissäkin tapauksissa muutoksesta on pyrittävä sopimaan.

    TPTES: Työnantajan voi muuttaa sovittuja työvuoroja vain sopien työntekijän kanssa.

    AVAINTES: Työvuoroja voidaan vaihtaa vain sopien tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

  • Viikoittainen lepoaika ja työvuorojen välinen lepoaika

    KVTES: Viikoittainen lepoaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa vähintään kerran viikossa 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa (KVTES III luku 26§ 1 mom.)

    Kahden työvuoron väliin on jäätävä vähintään 11 tuntia (yleistyöaika) tai 9 tuntia (jaksotyöaika) (Työaikalaki 29§)

    Ruokatauon osalta katso erikseen vastaus ruokatauon kohdalta.

    SOSTES: Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Tämä tarkoittaa sitä, että työvuorojen väliin on jätettävä vähintään 11 tunnin lepoaika. Jaksotyössä vuorokausilepo voidaan lyhentää poikkeuksellisesti yhdeksään tuntiin, mutta poikkeaminen ei saa olla säännönmukaista. Jos vuorokausilepoa on lyhennetty yhdeksään tuntiin, työnantajan on annettava kaksi tuntia lisää vapaa-aikaa heti seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai viimeistään 14 vuorokauden kuluessa.

    Työntekijälle annetaan vähintään 35 tunnin keskeytymätön viikkolepo kunakin kalenteriviikkona.

    Tilapäisesti viikkolepo voidaan järjestää sopimalla, että viikkolepo tasoittuu keskimäärin 35 tunniksi kahden viikon aikana. Siitä huolimatta viikkolepo tulee olla kullakin viikolla vähintään 30 tuntia.

    TPTES: Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Tämä tarkoittaa sitä, että työvuorojen väliin on jätettävä vähintään 11 tunnin lepoaika. Jaksotyössä vuorokausilepo voidaan lyhentää poikkeuksellisesti yhdeksään tuntiin, mutta poikkeaminen ei saa olla säännönmukaista. Jos vuorokausilepoa on lyhennetty yhdeksään tuntiin, työnantajan on annettava kaksi tuntia lisää vapaa-aikaa heti seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai viimeistään 14 vuorokauden kuluessa.

    Kerran viikossa on järjestettävä vähintään 35 tunnin pituinen yhdenjaksoinen lepoaika.

    AVAINTES: Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Tämä tarkoittaa sitä, että työvuorojen väliin on jätettävä vähintään 11 tunnin lepoaika. Jaksotyössä vuorokausilepo voidaan lyhentää poikkeuksellisesti yhdeksään tuntiin, mutta poikkeaminen ei saa olla säännönmukaista. Jos vuorokausilepoa on lyhennetty yhdeksään tuntiin, työnantajan on annettava kaksi tuntia lisää vapaa-aikaa heti seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai viimeistään 14 vuorokauden kuluessa.

    Kerran viikossa on järjestettävä vähintään 35 tunnin pituinrn yhdenjaksoinen lepoaika. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

  • Vuorokautinen lepoaika, ruokatauko ja kahvitauko

    KVTES: Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on annettava työvuoron aikana vähintään puolen tunnin lepoaika (ruokailutauko), jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta.

    Jaksotyötä tekeville työntekijöille on annettava sairaaloissa, terveyskeskuksissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa 1 momentissa tarkoitettu lepotauko taikka työntekijän niin halutessa tilaisuus joutuisaan ateriointiin työaikana työpaikalla tai työnantajan osoittamassa asianomaisen laitoksen ruokalassa. Ruokailusta aiheuttava poissaolo työstä kestää enintään 15-20 minuuttia.

    Myös yleistyöajassa on kuitenkin mahdollista sopia joutuisan ruokailun käytöstä paikallisesti. SuPerin tulkinnan mukaan ruokataukoon on varattava myös siirtymäaika viimeisen työpisteen ja ruokailupaikan välillä. Tämä koskee erityisesti kotihoitoa. Työsuojelullisesti auto ei ole ruokailupaikka, eikä työntekijää voi edellyttää syömään autossa.

    Ruokatauko on mahdollistettava päivän työvuorosuunnittelussa. Tarkkaa kellon aikaa sille ei tarvitse antaa, vaan on esimerkiksi annettava aikaikkuna minkä välissä työntekijä suorittaa ruokailun. Mikäli työntekijä ei ehdi pitämään työtehtävistään johtuen ruokataukoa, niin hän merkitsee sen työvuorolistaan toteutuneeksi tunniksi, josta kuuluu työnantajan maksaa palkkaa.

    Työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana työntekijä ei saa poistua työpaikalta.

    Päivittäistä lepoaikaa (ruokailutaukoa) eikä kahvitaukoa saa sijoittaa työvuoron/työpäivän alkuun tai loppuun)

    (KVTES III luku 27§ ja 28§)

    SOSTES: Jos vuorokautinen työaika on yli viisi tuntia, niin työntekijällä on annettava vähintään puolen tunnin lepoaika. Mikäli työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta ruokatauon aikana ei ruokataukoa lueta työaikaan. Ruokatauko voidaan paikallisesti sopia 1 tunnin mittaiseksi.

    Ellei työntekijällä ole mahdollisuutta poistua työpaikalta, on hänellä oikeus työaikana tapahtuvaan vähintään 20 minuutin ruokataukoon. (SOSTES 6§ kohdat 9 ja 10)

    TPTES: Jos päivittäinen työaika on vähintään 5 tuntia, annetaan työntekijälle 30 minuutin - tunnin pituinen, työaikaan kuulumaton ruokatauko, jolloin hän voi poistua työpaikalta.

    Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan myös sopia mahdollisuudesta ruokailla työn aikana, jolloin ruokatauon pituus on vähintään 20 minuuttia. Työsopimuksella sovitaan siitä, mitä edellä olevista vaihtoehdoista käytetään.

    AVAINTES: Jos vuorokautinen työaika on 6 tuntia pitempi eikä työntekijän työpaikallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on annettava työvuoron aikana vähintään puolen tunnin lepoaika, jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana työntekijä saa esteettömästä poistua työpaikalta. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, työntekijällä on niin halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä työaikaan kuulumaton lepoaika 8 tunnin työskentelyn jälkeen.

    Jollei lepoaikaa voida työtehtävien laadun vuoksi järjestää omalla ajalla, niin työntekijälle annettava mahdollisuus aterioida joutuisasta työaikana työpaikalla. (AVAINTES 3 luku 31§ 1 ja 2 mom.)

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Käänny esimiehesi, luottamusmiehesi tai ammattiosastosi puheenjohtajan puoleen. Katso myös: apua ongelmatilanteisiin »

Anna palautetta ja auta meitä kehittämään palvelua. Lähetä kehitysehdotuksesi Usein kysytyt kysymykset -palstaan liittyen sähköisellä lomakkeella »