• Eläketapahtumaan johtava osatyökyvyttömyyseläke ja irtisanominen

    Työntekijä voi saada osatyökyvyttömyyseläkettä, jos hänen työkykynsä on alentunut vähintään 40 %, mutta hän kuitenkin selviää osa-aikatyöstä tai työsopimuksensa mukaisia tehtäviä kevyemmistä työtehtävistä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää, että työntekijä sopii työnantajan kanssa osa-aikatyön tekemisestä eläkkeen ohella. Työntekijällä ei siten ole ehdotonta oikeutta saada työaikaansa lyhennettyä osatyökyvyttömyystilanteessa, mutta jo yleisen lojaliteettivelvollisuutensa nojalla työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä osatyökyvyttömyyseläkkeen ohella. Työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa työntekijää työkyvyn heikentymisen perusteella, mikäli irtisanominen olisi vältettävissä siirtymällä osa-aikatyön tekemiseen. Sama koskee määräaikaista osatyökyvyttämyyseläkettä eli osakuntoutustukea.

  • Lisätyö ja lisätyön tarjoaminen osa-aikaiselle

    Työsopimuslain mukaan lisätyötä on tarjottava osa-aikaisille työntekijöille. Työnantajan tulee siis ennen uusien työntekijöiden palkkaamista tarjota osa-aikaisille lisätyötä, jos uusi työntekijä palkattaisiin osa-aikatyöntekijöille sopiviin tehtäviin.

    Lisätyökorvauksena maksetaan normaalia tuntipalkkaa tai annetaan palkallista vapaa-aikaa tunti tunnista -periaatteella. Lisätyötä voi syntyä yleensä vain osa-aikaiselle.

  • Osa-aikatyö ja keskeytynyt työaikajakso

    Keskeytyvässä työaikajaksossa ennalta suunnitellun keskeytyspäivän (esim. arkipyhä, vuosilomapäivä) on ”arvoltaan” sama kuin osa-aikaisen työntekijän tekemän työajan suhteellinen osuus (%) verrattuna täyttä työaikaa tekevään työntekijään.

    Esimerkki: Täysi työaika on 7 h 40 min päivässä. Osa-aikainen työntekijä tekee puolikasta (50 %) työaikaa. Osa-aikaisen työntekijän keskeytyspäivän laskennallinen arvo on 3 h 50 min (50 % x 7 h 40 min).

  • Osa-aikatyöntekijän lomauttaminen

    Osa-aikainen työntekijä voidaan lomauttaa samoin perustein kuin muutkin vakituiset työntekijät. Jos taas osa-aikaisen työntekijän työsuhde on määräaikainen, työntekijän saa lomauttaa vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

  • Osa-aikatyöntekijän sairausajan palkka

    Osa-aikaiselle työntekijälle on maksettava sairausajan palkkaa samoin perustein kuin muillekin työntekijöille. Osa-aikaisen työntekijän sairausajan palkka määräytyy sen palkan mukaan, jonka työntekijä olisi saanut työssä ollessaan.

  • Osa-aikatyöntekijän vuosilomat

    Myös osa-aikainen työskentely kerryttää työntekijälle vuosilomaa jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Pääsääntöisesti täysi lomanmääräytymiskuukausi edellyttää vähintään 14 päivän työskentelyä kalenterikuukaudessa. Työpäivän kestolla ei ole merkitystä. Toissijaisesti täyteen lomanmääräytymiskuukauteen riittää 35 tunnin työskentely kuukaudessa, jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry 14 työssäolopäivää kuukaudessa. Työpäiviin tai -tunteihin lasketaan myös ns. työssäolon veroinen aika, kuten sairauspoissaolon ajalle sijoittuva työvuoro.

    Jos työntekijälle ei kerry työtä yhtenäkään kuukautena edes 35 tuntia, työntekijällä on kuitenkin työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaan ajalta maksetaan myös lomakorvausta.

  • Viikoittainen osa-aikatyö/lyhennetty työaika

    Työsuhde voi väliaikaisesti muuttua osa-aikaiseksi työntekijän ja työnantajan välisellä sopimuksella. Usein työajan lyhentämisen syy on osittainen hoitovapaa. Osittainen hoitovapaa on työntekijälle työsopimuslain mukainen oikeus. Työnantaja voi kieltäytyä antamasta osittaista hoitovapaata vain erityisen painavista syistä. Mikäli työnantaja kieltäytyy myöntämästä osittaista hoitovapaata, ota yhteyttä luottamusmieheesi.

    Jos työntekijä haluaa muista sosiaalisista tai terveydellisistä syistä tehdä työtä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Lyhennetystä työajasta on lain mukaan tällöin tehtävä määräaikainen, enintään 26 viikkoa kerrallaan voimassa oleva sopimus, josta käy ilmi ainakin vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituus.

    Väliaikaisesta osa-aikatyöstä on kyse myös silloin, kun työkyvyttömän henkilön työelämässä pysymistä ja paluuta kokoaikaiseen työhön tuetaan lyhentämällä työaikaa enintään 120 arkipäivää kestävän osasairauspäivärahakauden ajaksi.

    Työntekijä ja työntekijä voivat sopia työajan väliaikaisesta lyhentämisestä myös muusta syystä. Työaikajärjestelystä on aina syytä tehdä kirjallinen sopimus, josta käy ilmi työaikajärjestelyn kestoja työajan lyhentämistapa käytännössä. Kokonaan uutta työsopimusta ei kuitenkaan työajan väliaikaisen lyhentämisen takia pidä tehdä.

  • Voinko osa-aikaisena tehdä töitä toiselle työnantajalle?

    Työntekijä saa päättää vapaa-aikansa käyttämisestä itse ja halutessaan työskennellä sivutoimessa. Työnantaja ei voi pääsääntöisesti kieltää osa-aikatyön tekemistä toiselle työnantajalle, kunhan siitä ei koidu haittaa päätoimisen työn tekemiselle.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Käänny esimiehesi, luottamusmiehesi tai ammattiosastosi puheenjohtajan puoleen. Katso myös: apua ongelmatilanteisiin »

Anna palautetta ja auta meitä kehittämään palvelua. Lähetä kehitysehdotuksesi Usein kysytyt kysymykset -palstaan liittyen sähköisellä lomakkeella »