• Koeajan käyttö peräkkäisissä työsopimuksissa

    Koeaikaehtoa voidaan käyttää toistaiseksi voimassa olevissa ja määräaikaisissa työsopimuksissa. Koeaika voi olla vain työsuhteen alussa. Koeajan käyttö uudelleen ei ole mahdollista samojen osapuolten välillä tehdyissä työsopimuksissa, jos näissä työsopimuksissa on sovittu samoista tai samankaltaisista työtehtävistä.

    Jos työsopimus sen sijaan uusitaan työtehtävissä ja työntekijän asemassa tapahtuneen huomattavan muutoksen vuoksi, voi uuden koeaikaehdon käyttö olla perusteltua.

    Koeajan asettaminen uudelleen saman työnantajan taholta on mahdollista myös silloin, jos työsuhteiden välillä on ollut pidempi katko. Lyhytaikainen katko ei sen sijaan oikeuta asettamaan koeaikaa uudelleen.

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Kuinka pitkä koeaika voi olla?  

    Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen alussa noudatettavasta koeajasta. Koeaika voi kestää enintään kuusi kuukautta.

    Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Olen osa-aikainen työntekijä. Työnantajalla olisi tarjota töitä enemmän kuin sopimukseni mukainen tuntimäärä. Onko työnantajan tarjottava minulle lisätöitä?

    Työnantajan on tarjottava työtä osa-aikaisille työntekijöille, jos työnantaja tarvitsee lisää työvoimaa tehtäviin, joita osa-aikaiset työntekijät kykenevät tekemään. Myös nollatuntisopimuksella työskentelevät työntekijät ovat osa-aikatyöntekijöitä.

    Ennen uusien työntekijöiden palkkaamista työnantajan tulee tiedustella jo palveluksessa olevilta osa-aikatyöntekijöiltä haluavatko he tehdä lisätöitä. Mikäli työntekijän työsuhde on osa-aikainen työntekijän pyynnöstä tai jos työntekijä on ilmoittanut työnantajalle, ettei halua tehdä lisätöitä, halukkuutta lisätyöhön ei tarvitse tiedustella. Jos osa-aikainen työntekijä ei ota työtä vastaan, voi työnantaja palkata uuden työntekijän.

    Työnantajan palveluksessa jo olevilla osa-aikatyöntekijöillä ei ole mitään keskinäistä etusijaa lisätöihin, vaan työnantaja saa työnjohto-oikeuden nojalla päättää, miten lisätyöt jaetaan työntekijöiden kesken. Työnantajan on kuitenkin noudatettava tasapuolisen kohtelun velvoitetta.

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Lyhytaikainen katko määräaikaisten työsopimusten välissä

    Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien (vuosiloman ansaitseminen, palkallisen sairausloman pituus yms.) määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena.

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Mihin työsopimuksessa tulee kiinnittää huomiota?

    Työsopimuksella työnantaja ja työntekijä sopivat työn teettämisen keskeisistä ehdoista. Työsopimuksessa tulee olla maininta työntekijän palkkauksesta, työntekopaikasta, työsuhteen laadusta; määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva. Työsopimuksessa voidaan sopia myös esimerkiksi varallaolosta, lisätyöstä, mutta työsopimuksella ei voida velvoittaa ylityöhön.

    Työsopimus on syytä lukea tarkkaan ja työsopimuksen voi aina lähettää tarkistettavaksi joko luottamusmiehelle tai SuPerin edunvalvontaan.

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Milloin määräaikainen työsopimus päättyy?

    Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, vaan määräaikainen työsopimus päättyy määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa. Määräaikainen työsopimus voidaan irtisanoa vain, jos irtisanomismahdollisuudesta on erikseen sovittu. Irtisanomisehto on syytä kirjata työsopimukseen. Viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty työsopimus on viiden vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.

    Jos irtisanomismahdollisuudesta ei ole sovittu, mutta työnantaja tai työntekijä haluaa päättää määräaikaisen työsopimuksen ennenaikaisesti, on päättämisestä mahdollista sopia. Sopiminen edellyttää, että sekä työntekijä että työnantaja suostuvat päättämiseen. Jos toinen osapuolista yksipuolisesti purkaa työsopimuksen, voi toinen osapuoli vaatia häneltä vahingonkorvausta, jos purkaminen on ollut perusteeton. Esimerkiksi työntekijän halu vaihtaa työpaikkaa ei ole peruste purkaa määräaikaista työsopimusta, mutta työsopimuksen päättämisestä voidaan sopia.

    Jos määräaikaisen työsopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä sovitaan, on se hyvä tehdä kirjallisesti. Kun päättämisestä sovitaan, riippuu työsopimuksen päättymispäivä siitä, mitä on sovittu.

    Työehtosopimuksissa voi myös olla määräyksiä määräaikaisen työsopimuksen irtisanomismahdollisuudesta:

    TPTES

    Yli kahdeksan kuukautta kestävä määräaikainen työsopimus voidaan irtisanoa työehtosopimuksen mukaisin irtisanomisajoin, ellei työnantajan ja työntekijän välillä ole muuta sovittu. Enintään kahdeksan kuukauden määräaikaisen työsuhteen osalta voidaan sopia vähintään yhden viikon irtisanomisajasta.

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Milloin pitäisi tehdä uusi työsopimus, jos olosuhteet muuttuvat?

    Lähtökohtaisesti olosuhteiden muutokset eivät edellytä uuden työsopimuksen solmimista, vaan jo olemassa olevaan työsopimukseen voidaan ottaa esimerkiksi työsopimuksen liitteeksi selvitys muuttuneista työsuhteen ehdoista työsopimuksen pysyessä muilta osin ennallaan.

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Milloin työnantajan on annettava työsopimuksen keskeiset ehdot / kirjallinen työsopimus?

    Yleensä työnteon keskeiset ehdot käyvät ilmi kirjallisesta työsopimuksesta.

    Muutoin työnantajan tulee antaa työsuhteen ehdot kirjallisesti ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, mikäli työsuhde on toistaiseksi voimassa tai yli kuukauden pituinen.

    Samoin ehdoin toistuvissa alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa selvitys työnteon keskeisistä ehdoista on annettava viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta. Selvitys keskeisistä ehdoista tulee antaa uudelleen, jos työsuhteen keskeiset ehdot muuttuvat.

    Selvityksestä on käytävä ilmi esimerkiksi:
    1) työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka
    2) työnteon alkamisajankohta
    3) määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika sekä määräaikaisuuden peruste
    4) koeaika
    5) työntekopaikka
    6) työtehtävät
    7) sovellettava työehtosopimus
    8) palkan sekä palkanmaksupäivä
    9) säännöllinen työaika
    10) vuosiloman määräytyminen
    11) irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste.

    Selvitys työnteon ehtojen muutoksesta on annettava niin pian kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin muutosta seuraavan palkanmaksukauden päättyessä.

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Milloin voidaan tehdä määräaikainen työsopimus?  

    Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.

    Laissa ei ole erikseen todettu mitkä syyt ovat perusteltuja syitä määräaikaiselle työsopimukselle. Oikeuskäytännössä perustelluksi syyksi on katsottu mm. työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä peruste. Hyväksyttävä määräaikaisuuden syy voi olla myös esimerkiksi kausiluonteinen työ tai avoimen toimen hoitaminen rekrytointiprosessin ajan.

    Jos työnantajalla on pysyvä työvoimatarve, määräaikaisen työsopimuksen käyttäminen ei ole sallittua, vaikka määräaikaisuuteen olisi perusteltu syy.

    Lisäksi on joitakin tapauksia, joissa työnantajalla on lakiin perustuva syy määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen:

    Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja
    Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään on kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava soveltuva tutkinto, joihin sisältyy tai joita on täydennetty riittävän laajoilla lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tutkinnonosilla. Jos tätä kelpoisuusvaatimusta täyttävää henkilöä ei saada, voi työnantaja ottaa enintään vuodeksi kerrallaan työntekijän, jolla suoritettujen opintojen perusteella on riittävät edellytykset ja tehtävän edellyttämä taito tehtävän hoitamiseen. Työnantaja saa siis solmia määräaikaisen työsopimuksen sillä perusteella, että työntekijältä puuttuu lain edellyttämä kelpoisuus.

    Pitkäaikaistyötön
    Toisena poikkeuksena on määräaikaisen työsopimuksen solmiminen pitkäaikaistyöttömän kanssa. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä perusteltua syytä, jos palkattava henkilö on ollut työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen mukaan yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Enintään kahden viikon pituinen palvelussuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta. Tällaisen määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen alkamisesta enintään kahdesti. Sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saa ylittää yhtä vuotta.

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Missä tapauksissa sallittua?

    KVTES: Työpistettä ja/tai työtehtäviä voidaan muuttaa aina työntekijän kanssa sopien.
    Jos työsopimuksessa on sovittu ensisijainen työn suorittamispaikka, mutta kuitenkin määritelty työskentelyalueeksi esimerkiksi koko kunnan alue, voi työnantaja tällöin muuttaa työn suorittamispaikkaa yksipuolisesti, kunhan muutos on kohtuullinen matkan ja työhön sidonnaisuuden suhteen ja uusi työn suorittamispaikka on työskentelyalueen sisällä.

    - Työntekijällä voidaan teettää työntekijän koulutusta tai osaamista vastaavaa työtä, vaikkei ne olisikaan juuri työsopimuksessa sovittuja tehtäviä.
    - Vaikka työnsuorittamispaikka ja työtehtävät olisi nimenomaisesti sovittu, eikä työsopimuksessa ole merkintää työnantajan alueesta, voi työnantaja siirtää työntekijän määräaikaisesti toiseen työpisteeseen tai toisiin tehtäviin enintään 8 viikon ajaksi kerrallaan.

    Jos työnantajalla on työsopimuksen irtisanomisperuste, tulee työnantajan selvittää, onko irtisanominen vältettävissä siirtämällä työntekijä toiseen tehtävään tai yksikköön, lisäksi työsopimuksen mukaisia työtehtäviä voidaan muuttaa samalla perusteella.
    (KVTES I luku 10 §)

    SOSTES, TPTES, AVAINTES:

    "Työpistettä ja/tai työtehtäviä voidaan muuttaa aina työntekijän kanssa sopien.
    Jos työsopimuksessa on sovittu ensisijainen työn suorittamispaikka, mutta kuitenkin määritelty työskentelyalueeksi esimerkiksi kaikki työnantajan toimipisteet, voi työnantaja tällöin muuttaa työn suorittamispaikkaa yksipuolisesti, kunhan muutos on kohtuullinen matkan ja työhön sidonnaisuuden suhteen ja uusi työn suorittamispaikka on työskentelyalueen sisällä.

    Työntekijällä voidaan teettää työntekijän koulutusta tai osaamista vastaavia tehtäviä, vaikkeivat ne olisikaan juuri työsopimuksessa sovittuja tehtäviä.

    Jos työnantajalla on työsopimuksen irtisanomisperuste, tulee työnantajan ennen työsopimuksen irtisanomista selvittää, onko irtisanominen vältettävissä siirtämällä työntekijä toiseen tehtävään tai yksikköön. Kun työnantajalla on työsopimuksen irtisanomisperuste, voidaan työsopimuksessa sovittuja työtehtäviä ja työntekopaikkaa muuttaa irtisanomisaikaa noudattaen.
    "

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Mitä tarkoittaa työsuhteen hiljainen pidennys?

    Jos työnantaja sallii työntekijän jatkaa työtä sopimuskauden tai irtisanomisajan päättymisen jälkeen, katsotaan sopimussuhdetta jatketun toistaiseksi. (Työsopimuslaki 6 luku 5 §)

    Sopimussuhteen hiljainen pidennys edellyttää, että työnteko jatkuu työnantajan suostumuksella tai ainakin niin, että työnantaja tietoisena työnteon jatkamisesta ei puutu asiaan.

    Määräaikainen sopimus muuttuu sopimussuhteen hiljaisen pidennyksen myötä toistaiseksi voimassa olevaksi. Jos työnteko sen sijaan jatkuu työnantajan ja työntekijän sopimuksen tai yhteisen käsityksen mukaan rajoittuen vain seuraavaan työkohteeseen, sopimusta katsotaan jatketun uudella määräaikaisella työsopimuksella.

    Jos sopijapuolet ovat erimielisiä siitä, jatkettiinko sopimusta uudella määräaikaisella sopimuksella vai muuttuiko aiempi määräaikainen työsopimus toistaiseksi voimassa olevaksi hiljaisen pidennyksen kautta, työsuhteen kestoa koskevassa riidassa näyttövelvollisuus on sillä, joka vetoaa sovitun uudesta määräaikaisesta sopimuksesta. 

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Mitä työsopimuksessa tulisi olla?  

    Työsopimuksesta tulisi löytyä nämä asiat:

    1. Työnantajan ja työntekijän nimi ja henkilötunnus sekä koti- ja liikepaikka
    2. Työsopimuksen voimassaolo (toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen työsopimus)
    3. Määräaikaisessa sopimuksessa työsuhteen kesto ja määräaikaisuuden peruste
    4. Työaika ja työaikamuoto
    5. Työtehtävät
    6. Työntekopaikka
    7. Palkka ja palkanmaksupäivä
    8. Sovelletaanko työsuhteessa koeaikaa ja sen kesto
    9. Vuosiloma
    10. Irtisanomisaika
    11. Noudatettava työehtosopimus
    12. Päiväys ja allekirjoitus.

    Työsopimuksessa voidaan myös viitata noudatettavaan työehtosopimukseen, esimerkiksi vuosiloman kertyminen noudatettavan työehtosopimuksen mukaisesti.

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla
  • Miten työntekijä voi toimia, jos työnantaja ei suostu antamaan selvitystä työnteon keskeisistä ehdoista tai kirjallista työsopimusta?

    Mikäli työnantaja ei suostu antamaan työsopimusta tai kirjallista selvitystä työsuhteen ehdoista, ota yhteyttä luottamusmieheen. Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen, joka valvoo työsopimuslain noudattamista.

    Jaa somessa tai lähetä sähköpostilla

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Käänny esimiehesi, luottamusmiehesi tai ammattiosastosi puheenjohtajan puoleen. Katso myös: apua ongelmatilanteisiin »

HUOM! Ohjeet ja usein kysytyt kysymykset koronatilanteen vaikutuksista superilaisten työhön löydät
www.superliitto.fi/korona

Anna palautetta ja auta meitä kehittämään palvelua. Lähetä kehitysehdotuksesi Usein kysytyt kysymykset -palstaan liittyen sähköisellä lomakkeella »