Harmaa talous uhkaa verotusta ja talouden turvallisuutta
Hyvinvointivaltion kestävä rahoitus edellyttää vahvaa veropohjaa. Verotulojen menetykset rasittavat valtion ja kuntien taloutta merkittävästi. Verotulojen kertymisen lisäksi erityisesti kuntataloutta koskee harmaa talous julkisten hankintojen osalta.
Saamatta jääneiden verotulojen lisäksi harmaa talous edesauttaa epätervettä kilpailua ja ajaa siten rehellisesti toimivia yrityksiä vaikeuksiin. Sillä on myös työllisyysastetta laskeva vaikutus. Rehellisesti toimivat yritykset eivät pysty palkkaamaan työntekijöitä, jos epärehellisesti toimivat yritykset valtaavat markkinat ja vievät suuren osan työmahdollisuuksista.
Harmaan talouden torjuntaa on tehostettava myös käytännössä. Hyvät aikeet ja juhlapuheet eivät tässä ole riittäviä. EU komission 2010-luvun alkupuolella tehtyjen selvitysten perusteella voidaan arvioida harmaan talouden vaikutuksia myös Suomessa. Niiden mukaan verotulojen menetykset vuositasolla olisivat meillä yli 10 miljardia euroa. Tämä summa on suurempi kuin maassamme arvioitu julkisen
talouden kestävyysvaje.
Yritysten aggressiivinen verosuunnittelu ja muut veronkierron muodot tuomitaan yleisesti puheissa, mutta niiden estämiseen ei ole panostettu riittävästi. Riski jäädä kiinni veronkierrosta on hyvin pieni ja mahdolliset sanktiot ovat myös vähäiset saavutettavissa olevaan hyötyyn nähden.
Verokertymän varmistamiseksi verotusta tulee uudistaa. Jos veropohjan laajennusta haetaan vain kulutusja haittaverojen kasvun kautta, tämä tulee johtamaan pienipalkkaisten työntekijöiden ja eläkkeensaajien kohdalla ostovoiman supistumiseen ja kulutuskysynnän heikkenemiseen. Tämä puolestaan heikentää työllisyyden kehittymistä ja lisää tuloerojen kasvua. Tuloerojen kasvu ei edistä kestävän yhteiskunnan rakentamista ja sillä on haitallisia vaikutuksia talouskehitykseen.
- Harmaa talous on rikollista toimintaa, johon on puututtava.
- Harmaa talous vääristää kilpailua elinkeinotoiminnassa ja siinä varastetaan yhteisestä kassasta jättämällä verot maksamatta.