Sisäilmaongelmat uhkana turvalliselle työympäristölle ja taloudelle

Suomessa altistuu noin 750 000 ihmistä päivittäin kosteusvaurioille. Kouluissa ja päiväkodeissa altistuu noin 250 000 lasta ja nuorta päivittäin huonolle sisäilmalle. Terveyshaittojen kustannukset ovat noin 450 milj. euroa vuodessa. Kosteus- ja homevaurioiden kertaluonteiset korjauskustannukset ovat 1,4 miljardia euroa.

Eli korjaamalla rakennukset nopeasti lapset, nuoret ja työikäiset säilyisivät terveempinä ja maksaisimme kustannukset jo muutamassa vuodessa takaisin vähenevinä terveyshaittakustannuksina. Nyt kustannuksia aiheuttavat esimerkiksi alentunut työteho, heikentyneet oppimistulokset, sairauspoissaolot, nuorten syrjäytyminen ja työuran katkeaminen.

Sisäilmaongelmien on tiedetty aiheuttavan sairauksia jo 90-luvulta lähtien. Miksi ollaan edelleen tilanteessa, ettei  ennaltaehkäisyä ole ollenkaan? Miksi ollaan tilanteessa, että sisäilman vuoksi sairastuneet jäävät ilman hoitoa? Potilas saa lääkkeitä, mutta jää muilta osin usein ilman apua. Lapset ja nuoret  altistuvat jo päiväkodeissa ja kouluissa. Nuoret työikäiset menettävät työkykynsä.

On tavallista, että sisäilmaongelmiin puututaan liian myöhään. Valitettavasti terveydenhuolto tunnistaa sisäilmasairaudet edelleen huonosti. Siksi olisikin kiireesti perustettava sisäilmapoliklinikat, joissa sairastuneet ja oireilevat saisivat hoitoa.

Erittäin suurena epäkohtana on, että usein päiväkodeissa ja kouluissa sisäilmaongelmat salataan vanhemmilta. Työntekijöitä kielletään kertomasta ongelmasta vanhemmille. Pieniä remontteja tehdään, mutta koko ongelmaa ei haluta tunnustaa. Ennakoivaa korjaamista ei ole. Havahdutaan tilanteeseen vasta sitten kun on jo paljon oireilevia. Rahaa käytetään edelleen liikaa remontteihin, jotka eivät tuota tulosta, kun koko ongelmaa ei haluta kokonaisuudessaan käsitellä. Tutkimusten mukaan kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen oikein tehty korjaaminen kuitenkin vähentäisi oireilua ja saattaa ehkäistä
pysyvän terveyshaitan kehittymisen. Paluu kouluun ja työelämään on mahdollista, jos toimitaan ripeästi.

Sisäilmaepäilyn herätessä työnantajien tulisikin ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin lasten, nuorten ja työntekijöiden oireilun selvittämiseksi ja altistuksen lopettamiseksi. Ei riitä, että yksi oireileva työntekijä siirretään toisiin tiloihin. Samanaikaisesti tulisi tehdä oirekyselyt muille henkilöille.

Oireilun koko laajuuden selvittäminen on tehtävä välittömästi ja aloitettava ennaltaehkäisevä työ muiden henkilöiden osalta. Tiedottaminen pitää myös tehdä samanaikaisesti. Sisäilmaongelmaisen päiväkodin, koulun ja työpaikan kaikki ihmiset tulee siirtää nopeasti väistötiloihin. Oireilun ja poissaolojen vähentämisestä saadaan suuria säästöjä.

SuPer vaatii kuntien rakennusten korjauksiin ja terveyshaittojen vähentämiseen tähtäävää suunnitelmaa ripeästi ja valtiolta nopeaa tukea rakentamiseen. Homeiden vuoksi sairastuneiden sosiaaliturva tulee saattaa pikaisesti kuntoon. Osaamisen parantamista tulee vauhdittaa sekä rakennus- että terveysalalla. Terveydenhuoltoalalla erityisesti lääkäreiden ja hoitajien tulee saada aiheeseen liittyvää perus- että täydennysosaamista lisää. Samalla tulee välittömästi perustaa sisäilmaan erikoistuneet poliklinikat.

Asiallinen ja oikea-aikainen tiedottaminen on ensiarvoisen tärkeää sisäilmaongelmien kohdatessa. Lainsäädännön tiukentamiseen tähtäävä valmistelu tulee aloittaa. Nykyiset tavat eivät ole tuottaneet valitettavasti tulosta. Nyt tarvitaan pikaisesti tekoja. Meillä on jo paljon tietoa siitä, miten sisäilmaongelmien kohdatessa tulee toimia.

  • Sairaaloissa ja hoitolaitoksissa huono sisäilma vaarantaa tiloissa oleskelevien ihmisten terveyden.
  • Kouluissa ja päiväkodeissa huonon sisäilman lisäksi heikentää oppimistuloksia ja lisäävää poissaoloja.
  • Sisäilmaongelmiin on puututtava heti, sillä odottelu vain lisää kustannuksia niin yhteiskunnalle kuin ongelmista kärsiville ihmisillekin.
  • Sisäilmaongelmista kärsivien oireet on otettava tosissaan. Niitä ei saa vähätellä.
  • Rakennussuunnittelu ja rakennusvalvontaan on lisättävä resursseja, koska jatkuvasti löydetään uusistakin rakennuksista kosteusvaurioita.
  • Sisäilmaongelmien korjaamisessa viivyttely lisää kustannuksia yhteiskunnalle ja sisäilmaongelmista kärsiville ihmisille.