Kolumni: Jokainen viikko on vanhustenviikko
Tällä viikolla vietetään vanhustenviikkoa. Yksi merkittävä askel vanhustenhoidon kehittämisessä on saavutettu: vähimmäishoitajamitoitus on viimeinkin sitova. Muutokset laissa koskevat mitoitusta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Aluksi mitoitus on vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti ja nousee vaiheittain vähintään 0,7:ään vajaassa kolmessa vuodessa. Henkilöstömitoituksen on oltava korkeampi, jos asiakkaiden toimintakyky ja palvelutarve sekä palvelujen laadun varmistaminen sitä edellyttävät.
Lisäksi 1.10.2020 tulivat voimaan säännökset välittömän asiakastyön eli hoitotyön ja välillisen työn eli tukitöiden erottamisesta sekä henkilöstön rakenteesta ja osaamisesta. Hoitajat voivat jatkossa keskittyä paremmin hoitotyöhön eikä tukitöitä, kuten esimerkiksi pyykinpesua ja ruoanlaittoa, lasketa hoitajamitoitukseen. Tukitöihin on omat ammattilaisensa. Palveluntuottajan on tarvittaessa voitava osoittaa, miten se huolehtii siitä, että välilliseen työhön kuuluvat tehtävät hoidetaan asianmukaisesti.
SuPer on ajanut sitovaa hoitajamitoitusta ainakin vuodesta 2007 alkaen. Tätä aikaisemminkin on asia mainittu liiton kirjelmissä ja lausunnoissa. Lakiin kirjattavan mitoituksen eteen olemme vaikuttaneet monella eri tavalla: lukuisilla tapaamisilla ja kannanotoilla, lausunnoilla, toritapahtumilla, kampanjoilla, seminaareilla, vetoomuksilla ja haasteilla. Olemme myös osallistuneet työryhmiin ja kehittämishankkeisiin, joissa asiaa on käsitelty. Kun vähimmäismitoitusta aiottiin pienentää 0,4:n tasolle hallituksen säästötoimena, meillä oli tiedote valmiina kansainväliselle medialle ja olimme viemässä asiaa EU-tasolle. Onneksi maan hallitus luopui tavoitteestaan.
SuPer on neuvottelut epäkohdista työnantajien kanssa, vienyt epäkohtia valvontaviranomaisille, kun muutosta ei ole tapahtunut ja lopulta tehnyt asioita näkyväksi mediassa valtakunnan tasolla. Yleisradio uutisoi näyttävästi hoivakotien ongelmista vuonna 2019. Ministeri Krista Kiuru vei mitoitusasiaa määrätietoisesti eteenpäin. Nyt olemme ottaneet ison askeleen ja asia on viimein otettu tosissaan ja kirjattu lakiin. Se on ennen kaikkea voitto vanhuksille ja heidän hoitajilleen sekä myös kaikille kansalaisille. Se on voitto hyvinvointivaltiolle, joka huolehtii heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä.
Työ on kuitenkin vielä kesken. Kotihoidon kriisi on todella huolestuttava ja hoitajien työmäärä erittäin kuormittava. STM on tiedottanut, että uudistuksen toisessa vaiheessa tavoitteena on erityisesti kotiin annettavien palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen sekä iäkkäiden henkilöiden asumisen monimuotoisuuden kehittäminen. Ministeri Kiuru kertoi tiedotustilaisuudessa, että parhaillaan pohditaan, miten kotihoito mitoitetaan niin, että kotihoidossa ihminen saisi sitä, mitä hänelle on luvattu. Kiurun mukaan tavoitteena on saada ehdotus valmiiksi ensi keväänä, jolloin päästäisiin kentän kanssa käymään keskustelua siitä, ovatko ehdotukset sellaisia, joiden ”kanssa voidaan elää”.
Vanhustenhoitoa tulee kehittää hyvin määrätietoisesti. Olemme nyt tämän tien alussa, sillä tilanne karkasi Suomessa erittäin pahaksi. Hoitajamitoituksen saaminen lakiin oli suuri saavutus ja yhtä suuri voitto oli jako välittömään ja välilliseen asiakastyöhön. Sillä, että hoitajilla on lupa keskittyä hoitotyöhön, on suuri vaikutus paitsi hoidon laatuun myös alan vetovoimaan ja pitovoimaan. Minulla on vahva usko, että ainakin osa alan jättäneistä hoitajista palaa, kun vanhustenhoidon olosuhteet saadaan kuntoon. Myös kotihoidon parantaminen täytyy aloittaa pikaisesti. Vanhustenhoidon kokonaisuuteen kuuluu lisäksi omaishoidon kehittäminen, jota ei saa unohtaa.
Sanoin Ylen aamun haastattelussa torstaina 1. lokakuuta, että ”hoitajan ammatti on maailman paras ammatti”. Teemme työtä aina asiakas edellä. On hyvä, että lakiuudistuksella annetaan tähän mahdollisuus.
Hyvää vanhustenviikkoa!
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola