SuPer lähihoitajakoulutuksen asialla

Ammatillinen koulutus ja sitä säätelevä lainsäädäntö uudistuivat vuoden 2018 alussa. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa, että koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin ja että aiempaa suurempi osuus opetuksesta annettaisiin työpaikoilla. Uudistuksella haetaan myös säästöjä, sillä koulutukseen on käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa.

SuPer painottaa, että lähihoitajakoulutuksen laatu tulee säilyttää tulevaisuudessakin.

SuPer on edellyttänyt, että:

käyttöön otetaan pakolliset, eriyttävät soveltuvuuskokeet, jotta alalle soveltumattomat karsitaan jo ennen opintojen alkamista
osaamisvaatimuksista ei tingitä SORA-tutkintojen ammatillisissa tutkinnon osissa, jotta valmistuvilla on työelämään siirtyessään työssä tarvittavat tiedot ja taidot
työpaikkaohjaajilla tulee olla lisää resursseja ja koulutusta, jotta aidosti voidaan taata oppilaan laadukas ohjaus
kaikille suuntautumisvaihtoehdoille on turvatta mahdollisuus laadukkaaseen työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen
jo hankittua ammattitaitoa ja osaamista tulee saada käyttää laaja-alaisesti.

Soveltuvuuskokeet tulee palauttaa

Lähihoitaja on vastuussa asiakkaan turvallisuudesta ja terveydestä. SuPer edellyttää, että kaikkiin SORA-lainsäädännön piiriin kuuluviin tutkintoihin on otettava käyttöön pakolliset, eriyttävät soveltuvuuskokeet. Vain näin huomataan riittävän ajoissa ne hakijat, jotka ovat alalle soveltumattomia ja mahdollisesti tuen tarpeessa. Näin voidaan myös paremmin ennaltaehkäistä syrjäytymistä.

Ammatti vaatii ammattitaitoa

SuPer selvitti jäsenten näkemyksistä lähihoitajakoulutuksen haasteista ja mahdollisuuksista nyt ja tulevaisuudessa.

Tutustu SuPerin selvitykseen Ammatti vaatii ammattitaitoa (pdf) (Selvitys SuPerin jäsenten näkemyksistä lähihoitajakoulutuksen haasteista ja mahdollisuuksista nyt ja tulevaisuudessa, 2016).

Sosiaali- ja terveysalan työelämätoimikunnan (oph.fi) tärkein tehtävä on varmistaa lähihoitajakoulutuksen näyttöjen laatua. SuPerin asiantuntija Soili Nevala on toimikunnan jäsen ja varapuheenjohtaja.

Lähihoitajan eettiset ohjeet

SuPer on 90-luvulta saakka laatinut eettiset ohjeet (pdf) ja lähihoitajan lupauksen (jpg). Lähihoitajan eettiset periaatteet ovat:

ihmisarvon kunnioittaminen
ihmisten itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen
oikeudenmukaisuus
tasa-arvo
vastuullisuus ja
yhteisöllisyys.

Lausunnot

SuPer vaikuttaa laadukkaan lähihoitajakoulutuksen puolesta myös mm. antamalla lausuntoja, osallistumalla erilaisiin kuulemistilaisuuksiin ja työryhmien työskentelyyn ja päättäjätapaamisiin. Yhteistyötä tehdään myös lähihoitajakoulutusta tarjoavien oppilaitosten kanssa.

Tiedotteet

11.1.2019

SuPer esittää pakollisia soveltuvuuskokeita ja valtakunnallista loppukoetta lähihoitajatutkintoon

SuPer vaatii pakollisia, karsivia soveltuvuuskokeita ja valtakunnallista loppukoetta lähihoitajatutkintoon. Kaikkea hoitotyötä ohjaavat ihmisoikeudet, hoitotyön arvot, eettiset periaatteet ja ohjeet.
Lue lisää >>

29.11.2018

SuPerin edustajisto vaatii karsivia soveltuvuuskokeita takaisin

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin edustajiston puheenjohtaja Heikki Isosaari on tyytyväinen, että ministeri Sanni Grahn-Laasonen on luvannut palauttaa soveltuvuuskokeet lähihoitajakoulutukseen
Lue lisää >>

7.11.2018

SuPerin puheenjohtaja Paavola: Suomen on pidettävä kiinni korkeatasoisesta ammatillisesta osaamisesta

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola korostaa vahvan ammatillisen osaamisen merkitystä. Korkeatasoinen osaaminen on edellytys Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden sekä yksilön työllistymisen, työhyvinvoinnin ja toimeentulon kannalta
Lue lisää >>

22.10.2018

SuPerin puheenjohtaja Sija Paavola on tyytyväinen soveltuvuuskokeiden paluuseen

Suomen lähi- ja perushoitajien liitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on tyytyväinen lupaukseen palauttaa soveltuvuuskokeet lähihoitajakoulutukseen. SuPer vaatii myös muiden epäonnistuneiden säästötoimenpiteiden perumista.
Lue lisää >>

7.3.2018

SuPer: Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen merkitys korostuu – opiskelijoiden ohjaaminen otettava huomioon henkilöstön määrässä

Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistui vuoden vaihteessa. Uuden lain tavoitteena on vastata nopeammin työelämän muutoksiin ja osaavan työvoiman saatavuuteen. Uudistuksessa työpaikoilla tapahtuvan oppimisen merkitys kasvaa ja opetusmenetelmät kehittyvät digitalisaation myötä. Koulutus on entistä räätälöidympää.
Lue lisää >>

24.11.2017

SuPerin edustajisto: Ammatillinen osaaminen turvattava koulutusreformissa

SuPerin edustajisto on huolissaan koulutusreformin vaikutuksista lähihoitajakoulutukseen. Lähiopetustunteja vähennetään, jolloin opiskelijoiden teoriaosaamisen taso kärsii. Työssä oppimisen osuutta lisätään, jolloin työpaikkaohjaajien työmäärä ja vastuu kasvavat. Työnantajalle ei makseta korvausta koulutussopimuksen toteuttamisesta. Osa sairaanhoitopiireistä on jo ilmoittanut, etteivät ne ota lähihoitajaopiskelijoita. SuPerin edustajiston mukaan kaikkien eri osaamisalojen opiskelijoille tulee taata yhtäläinen mahdollisuus suorittaa lähihoitajatutkinto, myös sairaanhoidon ja huolenpidon. Lue lisää >>

9.5.2017

SuPer: Lähihoitajien koulutuksesta ei ole varaa tinkiä

Ammatillista koulutusta ollaan uudistamassa, jotta työelämän tarpeisiin voitaisiin vastata ja samalla säästää satoja miljoonia. Suunnitellut säästöt vaarantavat niin koulutuksen laadun kuin ammattiosaamisenkin. – On valittava, kumpi on tärkeämpää: säästöt vai turvallisuus. Lähihoitajien koulutuksesta ei ole varaa tinkiä, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola painottaa. SuPer edellyttää, että käyttöön otetaan pakolliset, eriyttävät soveltuvuuskokeet ja osaamisvaatimuksista ei tingitä SORA-tutkintojen ammatillisissa tutkinnon osissa. Lue lisää >>

14.2.2017

SuPerin puheenjohtaja opintopäivillä 14.-15.2: Lähi- ja perushoitajat ovat huippuammattilaisia, koulutuksesta ei saa leikata

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii koulutukseen kohdistuvien säästöjen lopettamista. – On lyhytnäköistä leikata tulevaisuuden menestystekijöistä. Hyvä, laadukas koulutus on yksi Suomen keskeisistä kilpailutekijöistä. Tästä on pidettävä kiinni myös tulevina vuosina, Paavola sanoi avajaispuheessaan SuPerin valtakunnallisilla opintopäivillä Tampereella tänään. Lue lisää >>

11.1.2017

JHL, OAJ, SuPer ja Tehy esittävät pakollisia soveltuvuuskokeita

Ammattiliitot JHL, OAJ, SuPer ja Tehy ovat tänään jättäneet opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle esityksen soveltuvuuskokeista. Liitot vaativat, että ammatillisen koulutuksen reformin ja sote-uudistuksen yhteydessä säädetään SORA-opintoihin pakolliset soveltuvuuskokeet. SORA-tutkinnot johtavat ammatteihin, joissa työntekijät ovat vastuussa toisten ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta. Liittojen mielestä soveltuvuus alalle pitää arvioida jo ennen opintojen alkamista.

Ammatillisen koulutuksen reformin keskipisteenä oleva työelämä- ja asiakaslähtöisyys ei voi toteutua, ellei jo opiskelijavalinnassa oteta huomioon potilas- ja asiakasturvallisuutta ja palveluiden laadun näkökulmaa. Myös valittaessa kasvatusalan opiskelijoita on varmistettava lasten ja nuorten turvallisuus. Lue lisää >>

24.11.2016

SuPerin edustajisto 24.-25.11: Hoitajien ammattitaidolla on suuri vaikutus laatuun ja kustannuksiin

SuPerin edustajisto vaatii opetus- ja kulttuuriministeriötä säätämään pakollisiksi karsivat pääsy- ja soveltuvuuskokeet SORA-tutkintoihin. SORA-tutkinnot tuottavat sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalle ammattilaisia tehtäviin, joissa työtä tehdään lasten parissa, haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden ja potilaiden kanssa ja usein yksin ihmisten kodeissa. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden tarkoitus on karsia alalle soveltumattomat opiskelijat riittävän ajoissa. Laatua ei voi turvata ilman ammattitaitoa. Lue lisää >>

30.3.2016

SuPerin selvitys: Pääsy- ja soveltuvuuskokeet säilytettävä lähihoitajakoulutuksessa

SuPerin jäsenet ovat huolissaan lähihoitajakoulutuksen laadusta tulevaisuudessa, sillä yhä useampi koulutuksen järjestäjä on luopunut pääsy- ja soveltuvuuskokeista. Koulutuksen laatu on suorassa yhteydessä asiakas- ja potilasturvallisuuteen sekä hoidon laatuun. SuPer teki jäsenilleen koulutuskyselyn, jolla haettiin vastauksia siihen, miten lähihoitajan korkeatasoinen ammattitaito voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Kyselyyn vastanneista 96 prosenttia pitää pääsy- ja soveltuvuuskokeita välttämättöminä. Lue lisää >>

Mielipidekirjoitukset ja kolumnit

Kolumni 27.9.2018

Ammattikoulutus on pinteessä

Mihin ammattikoulutusta ollaan oikeastaan viemässä? Koko tämän vuoden olemme saaneet lukea monista eri lähteistä, miten ammattikoulun rahoitusta ja siten myös toimintatapaa on muutettu. Toimintatapa, jossa ensin vähennettiin rahoitusta ja rahoituspohjaan suunniteltiin koulutus, on kestämätön. Lue lisää >>

Kolumni 4.5.2018

Ammatin arvostus lähtee itsestä

Kuka muistaa sen päivän, kun sai tutkintotodistuksen käteen ja pääsi uuteen työpaikkaan? Itse ainakin muistan olleeni todella ylpeä omasta ammatistani ja oikeastaan myös tyytyväinen, kun pääsin töihin juuri sellaiseen työpaikkaan, mihin olin halunnut.

Muistan myös hyvin erään opettajani, joka totesi, että nyt kun olette saaneet todistuksen, on teidän muistettava, että tässä ammatissa kehitytään työn kautta. Nyt te olette noviiseja ja se, että kehitytte ammatissanne mestareiksi, on paljolti teistä itsestänne kiinni. Minusta todella hyvä ohje siitä, miten kehittyminen tapahtuu tässä ammatissa. Lue lisää >>

Kolumni 6.4.2018

Mitä ammattitaitoa tarvitaan tulevaisuudessa?

Sote- ja maakuntauudistus joko tulee tai ei, mutta mikään ei enää muuta sitä, että valtavia muutoksia on tiedossa. Perusammattitaito on ehdoton vaatimus, mutta sen oheen vaatimuksia tulee lisää. Kysymys kuuluukin, kuka näihin lisävaatimuksiin kouluttaa ja miten? Lue lisää >>

Kolumni 2.3.2018

Superilaisen ammattitaito pitää tunnustaa

Aina kun tulee vaalit, ihan mitkä vain, kaikki puolueesta riippumatta lupaavat huomattavaa parannusta sosiaalihuoltoon, terveydenhoitoon, lastenhoitoon ja tietysti koulutukseen. Tai ainakin luvataan, että näistä ei enää leikata. Samoin todetaan, että hoitohenkilöstön työ on todella arvokasta ja että esimerkiksi lähihoitajat ovat vanhustyön tukiranka. Lue lisää >>

Mielipidekirjoitus 23.10.2017

Lähihoitajien on päästävä edelleen työharjoittelujaksoille erikoissairaanhoitoon

Lähihoitajien osaamista ollaan kaventamassa poliittisella päätöksellä. Työnantajat eivät enää saa korvausta lähihoitajaopiskelijoiden harjoittelujen ohjauksesta vuoden 2018 alusta. Päätös on osa ammatillisen koulutuksen reformia, jota voidaan kutsua jopa sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusalan toisen asteen tutkintojen alasajoksi.

Ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien työssäoppimisjaksoilla säilyy edelleen työnantajalle maksettava koulutuskorvaus. Päätös vaikuttaa erityisesti erikoissairaanhoitoon ja akuuttipuolelle, sillä näille sektoreille on hakijoita runsaasti myös AMK-tutkintoa suorittavissa.

SuPer on yrittänyt vaikuttaa asiaan voimakkaasti, mutta näyttää siltä, että päättäjien selkeä tavoite on heikentää toisen asteen koulutuksen laatua. Tämä näkyy useissa päätöksissä koskien koulutusreformia. Oppilaitoksille siirtyy suuri vastuu koulutuksen laadun ylläpitämisessä ja myös opiskelijavalinnoissa. Pääsy- ja soveltuvuuskokeet säilyvät edelleen valinnaisina oppilaitoksille. SuPerin jyrkkä kanta on ollut koko ajan, että soveltuvuuskokeet on saatava pakollisiksi.

Työssäoppimisen osuutta ollaan lisäämässä lähihoitajakoulutuksessa. Se ei onnistu, ellei siihen ole mahdollisuus koko sote-sektorilla. Muutoinhan tapahtuu niin, että sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmasta ei enää valmistu lähihoitajia. Tosiasia on, että erikoissairaanhoidossa tarvitaan myös lähihoitajien osaamista. Heillä on vankka osaaminen käytännön hoitotyöstä. Lähihoitajan ja sairaanhoitajan muodostama työpari on SuPerin mukaan paras malli hoitotyöhön sairaalamaailmassa.

Ei voi olla niin, että Suomessa halutaan lisätä kouluttamatonta työvoimaa hoitoalalle. Nyt lisätään pikakoulutusta ja löysennetään koulutukseen pääsyn kriteerejä. Toisaalta jo valmiiksi koulutettujen lähihoitajien ja alalle tulevien työnsaantimahdollisuuksia heikennetään. Tämä on aivan järjetöntä osaamisen hukkakäyttöä.

Lähihoitajakoulutus on pidettävä laadukkaana. Se lisää asiakas- ja työturvallisuutta, parantaa hoidon laatua, lisää asiakastyytyväisyyttä ja palvelujen saatavuutta sekä turvaa paremmin osaavan hoitoalan työvoiman saannin tulevaisuudessa. Hyvä oma ja työkavereiden osaamisen taso vaikuttavat merkittävästi työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Erikoissairaanhoidossa ja sairaalamaailmassa yleensä on oltava jatkossakin työssäoppimisen paikkoja lähihoitajille.

Suomella ei ole vara luopua koulutuksen hyvästä laadusta ja hoitotyön osaamisen tasosta. Kansalaisilla on siihen oikeus.

Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi -ja perushoitajaliitto SuPer

Kolumni 6.10.2017

Koulutusuudistus on kohtalonkysymys

Monesta superilaisesta saattaa tuntua, ettei jaksa enää lukea tästä aiheesta. Silti kannattaa, sillä asia koskettaa juuri sinua. Ammatillisen koulutuksen muutokset tulevaisuudessa koskettavat meitä kaikkia, nyt töissä olevia ja tulevia. Kyse on ammattimme arvostuksesta ja sen tulevaisuudesta. Minusta sen puolesta kannattaa ihan työpaikkatasolla taistella.

Ammatillisen koulutuksen uudistus on tulossa ja osiltaan jo menossa. Muutos tulee olemaan iso ensi vuonna, jos kaikki menee maaliin.

Lue lisää >>

Kolumni 1.9.2017

Ammatillisen koulutuksen reformi haastaa meitä

Superilaiset ovat toisen asteen terveys- ja sosiaalialan sekä kasvatuksen ammattilaisia ja siksi koulutusuudistus koskee meitä voimakkaasti. Ammatillinen koulutus uudistetaan osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Myös työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja lisätään. Samalla puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyksiä. Näin lukee toimintasuunnitelmassa strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi.

On hienoa, että ajatellaan, että opiskelijalla on jo lähtökohtaisesti osaamista tulevasta alastaan. Mutta me tiedämme, että ammatti-ihmisen identiteetti rakentuu siitä, että hänellä on taitoa ja tietoa teoistaan ja niiden seuraamuksista. Moni on hyväsydäminen ja haluaa auttaa – mikä sinänsä on hyvä asia – mutta kun ihminen on hoidon, hoivan, kuntoutuksen, kasvatuksen ja ohjaamisen tarpeessa, hänellä on oikeus saada se ammatti-ihmiseltä.
Lue lisää >>

Kolumni 24.3.2017

Lähiopetuksesta säästäminen vaarantaa tulevaisuuden ammattilaisten osaamisen

Ammatillisen työryhmän puheenjohtaja Saija Leiding ja ammatillisen työryhmän jäsen Penni Pietilä Äidinkielen opettajain liitosta ottivat kantaa (HS 20.3.) ammatillisen koulutuksen reformiin. Kirjoittajien mukaan ammatillisen koulutuksen uudistamista koskevassa keskustelussa on unohdettu opiskelijoiden ja opettajien näkökulma.

Yhtenä ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on siirtää yhä suurempi osuus opetuksesta työpaikoille. Jo nyt riittämätön lähiopetuksen määrä vähenee siis entisestään. Kirjoittajat kritisoivat, että uudistus perustuu epärealistiseen käsitykseen työmarkkinoista ja opiskelijoista. SuPer on asiassa samaa mieltä. SuPer vaatii työpaikkaohjaajille lisää resursseja ja kaikkeen opetukseen on osoitettava lisää tunteja. Lue lisää >>

Mielipidekirjoitus 3.3.2017

Onko koulutusta ilman opetusta?

Tuleva ammatillisen koulutuksen uudistus puhututtaa niin yhteiskunnassa kuin SuPerissakin. Hallituksen ajaman uudistuksen myötä on tarkoitus säästää paljon rahaa. Yhtenä uudistuksen tavoitteena on siirtää yhä suurempi osuus oppimisesta työpaikoille, jolloin lähiopetus oppilaitoksissa vähenee entisestään.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla toimivat hoitajat sekä lähihoitajakoulutuksen ammatilliset opettajat tietävät, että lähiopetusta ei ole ollut läheskään riittävästi pitkään aikaan. Siitä kun on nakerrettu tunteja jo vuosikausia. SuPerin jäsenet ovat toistuvasti tuoneet tämän huolen esille, samoin alan ammatilliset opettajat, joiden kanssa SuPer tekee läheistä yhteistyötä.

Tilanne on sama työpaikoilla, joille uudistuksen myötä kaavaillaan enemmän opetusta. Työpaikkojen vähimmäismitoituksia on viety aivan tappiin, ja opiskelijavolyymi on jo valtava alan työpaikoilla. Monet työpaikat kieltäytyvät ottamasta vastaan opiskelijoita, koska lähiopetuksen vähentäminen näkyy opiskelijoiden heikentyneenä tietotaitotasona.

Tuntiresurssi, jota koulutuksen järjestäjä antaa opettajalle työssäoppimisen ohjaamiseen on usein yhtä heikko kuin monen työpaikan hoitajamitoitus. Ohjaus, johon opiskelijalla on oikeus, jää monesti toteutumatta opetustyössä ihan samalla tavalla kuin asiakkaille myönnetyt palvelut hoitotyössä. Sekä hoitajat että opettajat haluavat tehdä työnsä hyvin mutta joutuvat käytännössä sammuttelemaan työkseen tulipaloja.

Hoitajan aika menee niihin välttämättömiin toimiin, joilla asiakas pidetään suurin piirtein hengissä, kuntouttavan ja ennaltaehkäisevän työn jäädessä vähemmälle huomiolle. Hoitaja haluaa kuitenkin tehdä työnsä hyvin. Asiakkaan hyvinvointi, terveys ja tasapainoinen kehitys ovat voimavaralähtöisen kuntoutus- ja hoitotyön sekä tavoitteellisen kasvatustyön seuraus.

Myös opettaja haluaa tehdä työtään hyvin, käyttäen kulloisessakin tilanteessa parhaat opetusmenetelmät ja antaen kehittävää palautetta. Tähän tarvitaan aikaa, jota ei aina ole. Opettajan tuntiresurssi menee usein kaikkein heikoimpien opiskelijoiden tukemiseen. Suurin piirtein pärjäävät opiskelijat jäävät usein ilman sitä opetusta ja ohjausta, johon heillä on tarve ja oikeus, niin työssäoppimisessa kuin koulussakin.

Tilanne on siis sama sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla sekä ammatillisessa koulutuksessa. Se aiheuttaa valtavasti eettistä kuormitusta opettajilla, samalla tavalla kuin heikot hoitajamitoitukset aiheuttavat eettistä kuormitusta hoitajilla.

Tämä ei ole hoitajien vika, ei opettajien eikä varsinkaan asiakkaiden tai alan opiskelijoiden vika. Syy on ammatillisen koulutuksen sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan liian niukassa rahoituksessa, jota nyt kahden suuren reformin myötä vähennetään ennätysmäisesti. Vaarana on, että lasku tulee isommaksi kuin säästöt vaikutusten kertaantuessa opetuksen, osaamisen ja hoidon tason laskun johdosta.

Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

Mielipidekirjoitus 25.11.2016

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet auttavat hyvän hoidon turvaamisessa

SuPer vaatii opetus- ja kulttuuriministeriötä säätämään pakollisiksi karsivat pääsy- ja soveltuvuuskokeet SORA-tutkintoihin. Opiskelijoiksi on voitava valita alalle soveltuvimmat, hyvän terveydentilan ja riittävät opiskeluvalmiudet omaavat henkilöt, joilla on hyvät elämänhallintataidot. SORA-tutkinnot sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla tuottavat ammattilaisia tehtäviin, joissa työtä tehdään lasten parissa, haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden ja potilaiden kanssa ja usein yksin esimerkiksi ihmisten kodeissa. Lähihoitaja on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan ammattihenkilö, joka työskentelee juuri näiden asiakasryhmien parissa. Lähihoitajan tutkinto ei kuitenkaan kuulu niihin tutkintoihin, joihin tällä hetkellä valitaan opiskelijat koulutuksen järjestäjän pääsy- ja soveltuvuuskokeen perusteella.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla oli vuosikymmeniä käytössä kattavat pääsy- ja soveltuvuuskokeet sekä psykologiset testit. Ammatillisen koulutuksen valintoja uudistettiin vuonna 2014. Pääsykoeuudistusta edelsi nuorisotakuu, jonka osana toteutettiin koulutustakuu. Tärkeä periaate uudistuksessa oli, ettei opiskelijaksi hakeutuvia karsita, vaan kaikille turvataan opiskelupaikka. Opetushallitus laati valtakunnallisesti yhtenevät pääsykoeaihiot. Koulutuksen järjestäjä päättää nyt, kuten aiemminkin, mahdollisen pääsy- ja soveltuvuuskokeen järjestämisestä. Monet koulutuksen järjestäjät luopuivat kokonaan pääsy- ja soveltuvuuskokeista lähihoitajien opiskelijavalinnoissa.

Ammatillisen koulutuksen perusperiaatteena on tukea kaikkien opiskelua ja mahdollistaa tutkinnon suorittaminen. Opiskelijat ovat oikeutettuja riittävään tukeen erityisvaikeuksissa. Monet pärjäävät opinnoissa riittävän tuen avulla hyvin. Opiskelun esteet pyritään poistamaan kaikin keinoin myös tilanteissa, joissa olisi perusteet keskeyttää opiskelu. Ammatilliset opettajat ovat tuoneet esille huolensa opiskelijoista, jotka eivät heidän mukaansa voisi valmistua lähihoitajiksi. Myös työelämästä on tullut viestejä, että pääsykokeiden ja soveltuvuustestien poistumisen jälkeen alalle soveltumattomien opiskelijoiden määrä on lähtenyt kasvuun. Vaikka koulutuksen järjestäjällä on SORA-lainsäädännön mukaan mahdollisuus puuttua soveltumattomuuteen, on lainsäädännön noudattaminen jäänyt hyvin vähäiseksi. Väärä ammatinvalinta voi olla opiskelijan näkökulmasta merkittävä syrjäytymistä lisäävä tekijä.

On hyvä muistaa, että suurin osa lähihoitajaopiskelijoista on alalle soveltuvia ja heillä on kaikki edellytykset onnistua työelämässä. Soveltumattomuudessa on kyse pienen joukon kasvavasta, mutta merkittävästä ongelmasta.

Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer