3.11.2017

Uusi tartuntatautilaki: lue SuPerin ohjeistus ja usein kysytyt kysymykset

Liittoon on syksyn aikana tullut valtavasti yhteydenottoja rokotussuojaan liittyen ja vastaaminen on valitettavasti ruuhkautunut. Tutustuthan siis ensin rokotusohjeeseen. Jos sen jälkeen on vielä epäselvyyttä, kannattaa ottaa yhteyttä luottamusmieheen tai omaa aluettasi edustavaan liittohallituksen jäseneen lisäinformaation saamiseksi.

SuPerin lehdessä 8/2017 oli myös virheellistä tietoa koskien palveluasumista ja kotihoidon työntekijöitä. Korjaus: tartuntatautilain 48 §:ssä säädetty rokotussuojavelvoite koskee myös palveluasumista. Se koskee myös kotihoidon työntekijöitä, JOS he työnsä johdosta asioivat tai tekevät työtä asiakkaiden kodin lisäksi sellaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan tartuntatautien vahingollisille seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita. Tältä osin elokuun SuPer-lehdessä julkaistussa uutta tartuntatautilakia käsitelleessä artikkelissa, jossa todettiin, että tartuntatautilain 48 § rokotussuojaa koskeva velvoite ei koskisi kotihoitoa ja palveluasumista, oli siis virhe. Saimme asiaan vahvistuksen THL:stä ja STM:sta vasta syyskuun lopulla. Pahoittelemme virheellistä ohjeistusta.


Uusi tartuntatautilaki astui voimaan 1.3.2017. Uuden lain 48 § astuu kuitenkin voimaan vasta 1.3.2018.

Ko. pykälä on herättänyt paljon keskustelua ja tiedusteluja liittoon erityisesti, koska se sisältää velvollisuuden, jonka mukaan tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden, eli ns. riskiryhmään kuuluvien, asiakas- ja potilastiloissa tapahtuvaan työskentelyyn sairaala- tai laitoshoitoa antavissa terveyden- tai sosiaalihuollon toimintayksiköissä ja potilaiden kuljetuksissa saa jatkossa vain erityisistä syistä käyttää henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer vastusti tartuntatautilain valmisteluvaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle suunniteltua velvollisuutta ottaa rokotussuoja tiettyjä tartuntatauteja vastaan. Vastustuksesta huolimatta säännös kuitenkin tuli lakiin (48 §).

Koska rokotuksista kieltäytymisestä voi seurata työntekijän työsuhteen päättäminen, kehottaa SuPer jäseniään ottamaan työnantajan tarjoamat rokotteet.


Kysymyksiä ja vastauksia uudesta tartuntatautilaista ja rokotusten ottamisesta

 

Kannattaako influenssarokotus ottaa?

Ilman rokotetta voi herkemmin sairastua influenssaan tai sen jälkitauteihin, kuten poskiontelo- tai keuhkoputken tulehdukseen, korvatulehdukseen tai keuhkokuumeeseen. Se kuinka vaarallista influenssan sairastaminen on, riippuu iästä ja terveydentilasta. Rokotuksilla voidaan vähentää lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien influenssasta johtuvia sairaala- ja laitoshoitoja 40–70 prosenttia sekä ennenaikaisia kuolemia 50–70 prosenttia.

1.3.2018 lähtien tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden asiakas- ja potilastiloissa tapahtuvaan työskentelyyn sairaala- tai laitoshoitoa antavissa terveyden- tai sosiaalihuollon toimintayksiköissä ja potilaiden kuljetuksissa ei voi osallistua henkilö, jolla on puutteellinen rokotussuoja mm. influenssarokotuksen osalta.

 

Mitä tapahtuu, jos kieltäydyn ottamasta rokotusta?

Rokotusten ottaminen on vapaaehtoista terveyden- ja sosiaalihuollon työntekijöille. Jos työntekijän työsopimuksen mukaisina työtehtävinä on hoitaa ns. riskiryhmään kuuluvia potilas- ja asiakasryhmiä, eikä työnantajalla ole tarjota hänelle muita työtehtäviä, voidaan rokotuksista kieltäytymistilanne tai rokotussuojasta selvityksen antamatta jättämistilanne rinnastaa työstä kieltäytymiseksi.

Työnantaja voi irtisanoa työntekijän toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen asiallisesta ja painavasta syystä. Kun irtisanomisen perusteena on työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakava laiminlyönti tai rikkominen. Työntekijällä ei ole oikeutta kieltäytyä sopimuksensa mukaisista tehtävistä. Kieltäytyminen on itsenäinen peruste irtisanoa työntekijän työsuhde. Työntekijälle tulee antaa varoitus kieltäytymisestä ja sen seurauksista. Varoituksella työntekijälle annetaan mahdollisuus korjata menettelyään ja osoittaa, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle ovat yhä olemassa.

Työnantajalle voi rokotuksista kieltäytymisen johdosta syntyä oikeus irtisanoa työntekijän työsopimus.

 

En voi ottaa rokotetta terveydellisistä syistä. Voinko silti saada potkut?

Tarkennettu 28.3. Tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiiden eli ns. riskiryhmään kuuluvien asiakkaiden ja potilaiden hoitamiseen saadaan vain erityisistä syistä käyttää henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Erityssyy voi olla mm. yliherkkyys ja rokotettavan ominaisuus (esim. allergia, muu terveydentila, jota rokotus voi pahentaa). Työnantaja tekee viime kädessä ratkaisun, voiko tällainen henkilö osallistua riskiryhmään kuuluvien hoitamiseen. Sen arviointi, voiko rokottamattoman työntekijän käyttö altistaa potilaan vakaville seuraamuksille, tapahtuu aina lääketieteellisillä perusteilla. Jos työnantaja lääketieteellisen arvioinnin pohjalta katsoo, ettei rokottamaton työntekijä voi osallistua riskiryhmään kuuluvien hoitoon, on hänen pyrittävä sijoittamaan työntekijä muihin tehtäviin. Jos tällaisia muita tehtäviä ei ole tarjota, voi tulla eteen tilanne, jossa työntekijä voidaan lomauttaa tilapäisesti (enintään 3 kk), koska työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet

 

Pitääkö lääkäreiden ja kaikkien muidenkin potilaiden kanssa tekemisissä olevien työntekijöiden ottaa rokotteet?

Tartuntatautilaki edellyttää, että kaikilla henkilöillä, jotka työskentelevät niissä asiakas- ja potilastiloissa ja potilaiden kuljetuksissa, joissa hoidetaan riskiryhmiin kuuluvia asiakkaita tai potilaita ja joissa on mahdollisuus tartunnalle tai sen leviämiselle, on oltava vaadittava rokotussuoja. Velvoite koskee aika lailla kaikkia ammattiryhmiä, jotka työskentelevät sellaisissa sairaaloissa ja hoitolaitoksissa, joissa riskiryhmiin kuuluvia hoidetaan ja jotka liikkuvat samoissa tiloissa kuin nämä potilaatkin (mm asiakas- ja potilashuoneet, odotus- ja käytävätilat, ambulanssit).

 

Missä on työntekijöiden itsemääräämisoikeus? Miksi potilaiden tai omaisten ei ole pakko ottaa rokotusta?

Tartuntatautilaissa ei ole säädetty sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille pakkoa ottaa rokotuksia tuhka- ja vesirokkoa, hinkuyskää tai kausi-influenssaa vastaan. Lain perusteella ei kuitenkaan voida käyttää näiden edellä mainittujen sairauksien osalta puutteellisen rokotussuojan omaavaa työntekijää riskiryhmään kuuluvien henkilöiden hoitamisessa ja tästä syystä rokotuksista kieltäytymisestä voi aiheutua kieltäytyneelle työntekijälle negatiivisia seurauksia, kuten esim. työsuhteen päättäminen. Lainsäätäjä on tässä kohtaa pitänyt korkeammalla potilaan oikeutta elämään/terveyteen, kuin yksilön (tässä hoitajan) oikeutta työskennellä riskiryhmään kuuluvien parissa puutteellisella rokotussuojalla.

On hyvä muistaa, että terveyden- ja sosiaalihuollon parissa työskentelevillä on ammattieettinen velvollisuus huolehtia hoidettaviensa henkilöiden terveyden suojelemisesta. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 15 §:n mukaan ammattitoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat. Rokottaminen on tehokas keino vähentää sekä estää tautien tarttuminen henkilökunnalta potilaille että hoitohenkilökunnalle itselleen aiheutuvaa riskiä.

Ketään ei siis voida pakottaa ottamaan rokotusta, lukuun ottamatta tartuntatautilain 47 §:ssä säädettyä poikkeustilannetta, joissa valtiovalta voi määrätä kaikki kansalaiset ottamaan ns. pakollisen rokotuksen. Tätä säännöstä ei ole koskaan vielä Suomessa käytetty. Esimerkkitilanne voisi esim. liittyä bioterrorismin seurauksena syntyneeseen isorokkoepidemiaan. Koska vain näissä poikkeustilanteissa voidaan pakolla rokottaa kansalaisia, ei potilaita tai heidän omaisiaan voida muissa tilanteissa velvoittaa huolehtimaan rokotussuojastaan. Heitä tulee pyrkiä valistamaan puutteellisen rokotussuojan vaaroista, jotta hekin puolestaan huolehtisivat siitä omalta osaltaan.

 

Miten työnantaja voi saada selville, onko minut rokotettu? Loukataanko tässä yksityisyyden suojaa?

Työntekijä toimittaa aina itse työnantajalle selvityksen rokotussuojastaan. Selvityksen antaminen on vapaaehtoista. Rokotussuojaa koskevan selvityksen sisällössä ei eritellä työntekijän saamia rokotteita tai muita terveydentilaan liittyviä tietoja, kuten esim. tartuntataudin sairastamisella jo saatua suojaa. Selvityksessä tulee tietoturvasyiden vuoksi lukea vain, soveltuuko työntekijä kyseisiin tehtäviin rokotussuojansa puolesta vai ei. Lain perustelujen mukaan selvitykseksi riittäisi myös suullinen ilmoitus työnantajalle. Selvitys on tuhka- ja vesirokon osalta kertaluonteinen, hinkuyskän osalta määrävälein annettava ja kausi-influenssan osalta vuosittainen. Selvityksen antaminen on vapaaehtoista, mutta työntekijää, joka kieltäytyy antamasta työnantajalle selvitystä rokotussuojastaan, ei voida käyttää 48 §:ssä tarkoitettujen riskiryhmään kuuluvien potilaiden tai asiakkaiden hoitamisessa.

Rokotussuojastaan tarkoituksella virheellisten tietojen antamisesta voi työntekijälle seurata negatiivisia seuraamuksia, pahimmassa tapauksessa rikosoikeudellisia sanktioita (jos esim. potilas kuolee, vammautuu tai muuten saa haittaa terveydelleen). Tilanteessa voi työnantajalle myös seurata työsuhteen päättämisoikeus, jos työntekijä tarkoituksella johtaa harmaan työnantajaa.

 

Joudunko maksamaan rokotukset itse?

Työnantajan tulee kustantaa työntekijöille sellaiset työntekemisen edellytyksenä olevat rokotukset, jotka eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Näitä ovat mm. influenssarokotukset ja aikuisten vesirokko-rokotus. Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset kustannetaan valtion varoista. Kansalliseen rokotusohjelman mukaisissa rokotuksissa on työntekijällä oikeus käydä työajalla, jos se ei ole vaikeudetta mahdollista muuna aikana. SuPer katsoo, että samaa linjaa tulee noudattaa myös tartuntatautilain 48 §:n tarkoittamissa rokotuksissa.

 

Mitä sivuvaikutuksia influenssarokotteella voi olla?

Nenäsumuterokote voi aiheuttaa nuhaa ja nenän tukkoisuutta. Pistettävät rokotteet aiheuttavat rokotuskohdan punoitusta ja aristusta. Joskus rokotetuille tulee lihas- ja nivelkipua, päänsärkyä tai lämpöä. Nämä oireet menevät ohi parissa päivässä ja niitä voit hoitaa kuume- ja kipulääkkeillä. Muut haittavaikutukset ovat harvinaisia. (Lähde: THL)

 

Voiko influenssarokote aiheuttaa influenssan?

Tavanomaiset pistettävät influenssarokotteet eivät voi aiheuttaa influenssaa. Ne eivät sisällä kokonaisia, eläviä viruksia, ainoastaan pieniä influenssaviruksen osasia. Nenäsumuterokotteen influenssavirukset on heikennetty siten, että ne eivät pysty lisääntymään lämpimissä olosuhteissa kuten alemmissa hengitysteissä. Rokotevirukset eivät siis pysty aiheuttamaan influenssaa. (Lähde:THL)

 

Voiko influenssarokote aiheuttaa narkolepsiaa?

Ei ole näyttöä siitä, että mikään nykyisin Suomessa käytössä oleva influenssarokote aiheuttaisi narkolepsiaa. Rokotteet, joita käytetään kausi-influenssan torjuntaan tällä kaudella Suomessa, eroavat sikainfluenssaan käytetystä Pandemrix-rokotteesta siten, että niissä ei ole samanlaista antigeeniseosta eikä tehosteainetta.  (Lähde: THL)

 

Influenssarokotteen ottaneet tuntuvat sairastelevan enemmän. Minä en ole sitä ottanut, enkä ole sairastellut.

Itse rokotteesta influenssaa tai flunssaa ei voi saada. Rokotus ei suojaa tavalliselta flunssalta eli nuhakuumeelta. Tavallisimmin kyse on siitä, että rokotettava on sattumalta samaan aikaan altistunut nuhakuumevirukselle ja saanut tavallisen flunssan. Jos rokotettava henkilö on jo saanut influenssatartunnan, rokotus ei ehdi tehota. Suoja muodostuu kahden viikon aikana rokotuksen jälkeen. Jos rokotettu saa influenssan, on tauti yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa.  (Lähde: THL)

 

Miten influenssa tarttuu?

Influenssa tarttuu ihmisestä toiseen hengitystie-eritteiden välityksellä. Tartunnan saaneen tartuttava aika alkaa 1–2 päivää ennen oireiden alkua ja on suurimmillaan 1–3 päivää oireiden alusta. Tartuttavuus kestää aikuisilla noin 5 päivää, lapsilla 7 päivää. Ihmiskontaktien välttäminen taudin aikana ei auta suojaamaan ympäristöä, koska epidemian aikana tartuttajia, myös oireettomia, on niin runsaasti. (Lähde: Lääkärikirja Duodecim).

 

Miten SuPer on vaikuttanut uuteen tartuntatautilakiin?

Lain valmistelu on alkanut vuonna 2011. Valmistelun aikana SuPer on ottanut kantaa asiaan ja ollut mukana myös vaikuttamassa STTK:n lakiluonnokseen antamaan lausuntoon. Puheenjohtaja on valmistelun aikana ottanut kantaa sen osalta, ettei lakiin tulisi sisällyttää velvollisuutta ottaa rokotuksia. Lainsäätäjä ottaa kuitenkin eri osapuolten näkökulmat huomioon oman valintansa mukaisesti. Lopullinen laki on aina sellainen, millaiseksi eduskunta parhaaksi katsoo ja nyt laki tuli voimaan sen 48 §:n sisältämän rokotussuojavelvoitteen kera. Tämän enempää ammattiliitto tai mikään muu eduskunnan ulkopuolinen  taho ei pysty lainsäädäntöhankkeisiin vaikuttamaan.

 


 

Lähde: THL - Influenssarokotuksista kysyttyä

Lähde: Lääkärikirja Duodecim - Influenssa