23.10.2019

SuPerin ohjeistus ja usein kysytyt kysymykset rokotesuojasta

Tältä sivulta löydät rokotusohjeet ja usein kysytyt kysymykset. Tarkistathan ensin niistä, löytyykö kysymykseesi jo vastaus. 

Jos rokotusohjeeseen ja usein kysyttyihin kysymyksiin tutustumisen jälkeen jää vielä kysymyksiä, ole yhteydessä omaan luottamusmieheen tai omaa aluettasi edustavaan liittohallituksen jäseneen. Löydät luottamusmiehesi ja ammattiosastosi puheenjohtajan yhteystiedot ammattiosastosi nettisivuilta.


Uuden tartuntatautilain rokotussuojamääräys astui voimaan 1.3.2018

Rokotussuojamääräys sisältää velvollisuuden, jonka mukaan rokotussuoja vaaditaan, jos henkilö työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä olevissa asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita tai potilaita. Tämä koskee myös potilaiden kuljetuksia.  

SuPer vastusti tartuntatautilain valmisteluvaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle suunniteltua velvollisuutta ottaa rokotussuoja tiettyjä tartuntatauteja vastaan. Vastustuksesta huolimatta säännös kuitenkin tuli lakiin (48 §). 

Koska rokotuksista kieltäytymisestä voi seurata työntekijän työsuhteen päättäminen, kehottaa SuPer jäseniään ottamaan työnantajan tarjoamat rokotteet.

Kysymyksiä ja vastauksia uudesta tartuntatautilaista ja rokotusten ottamisesta

 

  1. Onko työntekijän pakko ottaa rokote?
  2. Mitä tartuntatauteja vastaan rokotteen ottamista voidaan edellyttää?
  3. Milloin työntekijältä voidaan edellyttää rokotteen ottamista?
  4. Milloin työntekijältä ei voida edellyttää rokotteen ottamista?
  5. Varoitus ja rokote
  6. Mitä tapahtuu, jos työntekijä kieltäytyy ottamasta rokotusta?
  7. Työntekijä ei voi ottaa rokotetta terveydellisistä syistä. Voidaanko työntekijä silti irtisanoa?
  8. Pitääkö lääkäreiden ja kaikkien muidenkin potilaiden kanssa tekemisissä olevien työntekijöiden ottaa rokotteet?
  9. Missä on työntekijöiden itsemääräämisoikeus? Miksi potilaiden tai omaisten ei ole pakko ottaa rokotusta?
  10. Miten työnantaja voi saada selville, onko minut rokotettu? Loukataanko tässä yksityisyyden suojaa?
  11. Joudunko maksamaan rokotukset itse?
  12. Voidaanko työsopimuksessa vaatia rokotesuojaa?
  13. Mitä sivuvaikutuksia influenssarokotteella voi olla?
  14. Voiko influenssarokote aiheuttaa influenssan?
  15. Voiko influenssarokote aiheuttaa narkolepsiaa?
  16. Influenssarokotteen ottaneet tuntuvat sairastelevan enemmän. Minä en ole sitä ottanut, enkä ole sairastellut.
  17. Miten influenssa tarttuu?
  18. Miten rokottaminen tulee järjestää?
  19. Miten SuPer on vaikuttanut uuteen tartuntatautilakiin?

 

1. Onko työntekijän pakko ottaa rokote?

Työnantaja ei voi pakottaa työntekijää ottamaan rokotetta. Kuitenkin, jos lain määrittelemät edellytykset täyttyvät, työntekijällä tulee olla rokote otettuna (tartuntatautilaki 48 §).

2. Mitä tartuntatauteja vastaan rokotteen ottamista voidaan edellyttää?

Tartuntataudit, joita vastaan riskiryhmiin kuuluvia hoitava ja heidän läheisyydessään työskentelevä henkilökunta tulee rokottaa ovat:

Tuhka- ja vesirokko

- MPR-rokote suojaa tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta, vesirokkorokote suojaa vesirokolta. Rokotuksia ei tarvitse ottaa, jos työntekijällä on jo sairastetun taudin antama suoja kyseisiä tauteja vastaan.

Hinkuyskä

- DTAP-rokote suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta ja hinkuyskältä. Imeväisikäisten kanssa työskentelevillä oltava rokotus voimassa. Rokotuksen antama   suoja hinkuyskää vastaan heikkenee noin 5 vuodessa.

Kausi-influenssarokote

- Rokote on otettava vuosittain.

3. Milloin työntekijältä voidaan edellyttää rokotteen ottamista?

Jos työntekijä työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä olevissa asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita tai potilaita, voi työantaja edellyttää rokotteen ottamista (tartuntatautilaki 48 §).

Työnantaja määrittelee lääketieteellisin perustein ne tilat, joissa hoidetaan riskialttiita potilaita. Tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita ovat esimerkiksi potilaat, joiden puolustusjärjestelmä on merkittävästi heikentynyt sairauden tai sen hoidon takia, alle yksivuotiaat, 65 vuotta täyttäneet ja raskaana olevat.

4. Milloin työntekijältä ei voida edellyttää rokotteen ottamista?

Jos työntekijä ei työskentele sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä olevissa asiakas- ja potilastiloissa, vaan esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tai kotihoidossa.

Jos työskentely ei tosiasiassa tapahdu lääketieteellisesti arvioiden tartuntatautien vakaville seurauksille alttiiden asiakkaiden tai potilaiden parissa, vaan esimerkiksi päihderiippuvaisten henkilöiden parissa.

Jos työntekijä ei voi terveydellisten syiden vuoksi ottaa rokotetta. Työnantajan päätösvaltaa jää, voiko tällainen henkilö työskennellä tartuntatautien vakaville seurauksille alttiiden asiakkaiden tai potilaiden parissa (ks. kysymys 7).

5. Varoitus ja rokote

Työnantaja ei voi antaa varoitusta, vaikka työntekijä kieltäytyisi ottamasta rokotetta. Apulaisoikeusasiamiehen tulkinnan mukaan (superlehti.fi) varoituksen antaminen pelkästään rokottomuudesta johtuen loukkaa työntekijän perusoikeuksia. Kielto antaa varoitus ei kuitenkaan poissulje muita haitallisia seuraamuksia (ks. kysymys 6).

6. Mitä tapahtuu, jos työntekijä kieltäytyy ottamasta rokotusta?

Jos työntekijältä voidaan edellyttää rokotteen ottaminen, voi työnantajalla olla peruste kohdistaa työntekijään haitallisia seuraamuksia. Seuraamuksina voivat olla työn tarjoamatta jättäminen tai irtisanominen. Työnantajan valittavana on, kumpaa seuraamuksista käyttää.

Työn tarjoamatta jättäminen

Työnantajalla voi olla peruste jättää tarjoamatta työtä työntekijälle siksi ajaksi, kun työntekijältä edellytetään rokotesuojaa, kuten esimerkiksi influenssakaudeksi. Tämä merkitsee myös sitä, ettei työnantajan tarvitse maksaa palkkaa työntekijälle. Työnantaja voi toteuttaa käytännössä työn tarjoamatta jättämisen määräaikaisena lomautuksena. Kyse ei ole kuitenkaan oikeudellisesti arvioiden lomauttamisesta, vaan työn tarjoamatta jättämisestä työntekijästä johtuvasta syystä. Työntekijällä voi olla tällöin oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan, mutta päätöksen oikeudesta tekee yksinomaan TE-toimisto.  

Irtisanominen

Työnantajalla voi olla peruste irtisanoa työntekijä sillä perusteella, että rokotesuojan puuttumisen vuoksi työntekijällä ei ole edellytyksiä työsopimuksen mukaiseen työhön.

Ennen irtisanomista työnantajan on selvitettävä, voidaanko työntekijä sijoittaa tai kouluttaa työnantajan muihin tehtäviin, joissa ei edellytetä rokotesuojaa. Jos tällaisia tehtäviä on, tulee niitä tarjota työntekijälle irtisanomisen vaihtoehtona. Irtisanominen voi olla laiton, jos työnantaja ei ole tehnyt edellä mainittua selvitystä.

Jos työntekijää ei voida sijoittaa muihin tehtäviin, voi työnantajalla olla peruste irtisanoa työntekijä. Ennen työsuhteen irtisanomista työntekijälle on annettava mahdollisuus ottaa rokote irtisanomisen vaihtoehtona.  

7. Työntekijä ei voi ottaa rokotetta terveydellisistä syistä. Voidaanko työntekijä silti irtisanoa?

Niin sanottujen riskiryhmään kuuluvien asiakkaiden ja potilaiden hoitamiseen saa vain erityisistä syistä käyttää henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Erityinen syy voi olla muun muassa yliherkkyys ja rokotettavan ominaisuus (esimerkiksi allergia tai muu terveydentila, jota rokotus voi pahentaa). Työnantaja tekee viime kädessä ratkaisun, voiko tällainen henkilö osallistua riskiryhmään kuuluvien hoitamiseen.

Sen arviointi, voiko rokottamattoman työntekijän käyttö altistaa potilaan vakaville seuraamuksille, tapahtuu aina lääketieteellisillä perusteilla. Jos työnantaja lääketieteellisen arvioinnin pohjalta katsoo, ettei rokottamaton työntekijä voi osallistua riskiryhmään kuuluvien hoitoon, on hänen pyrittävä sijoittamaan tai uudelleen kouluttamaan työntekijä muihin työnantajalla tarjolla oleviin tehtäviin.

Jos muita tehtäviä ei ole tarjolla, voi työnantajalla olla peruste irtisanoa työntekijä. Kynnys työsuhteen päättämiselle on kuitenkin korkeampi kuin siinä tilanteessa, jossa työntekijältä puuttuu rokotesuoja muista kuin terveydellisistä syistä.

8. Pitääkö lääkäreiden ja kaikkien muidenkin potilaiden kanssa tekemisissä olevien työntekijöiden ottaa rokotteet?

Rokotussuoja on oltava kaikilla henkilöillä, jotka työskentelevät niissä asiakas- ja potilastiloissa ja potilaiden kuljetuksissa, joissa hoidetaan riskiryhmiin kuuluvia asiakkaita tai potilaita ja joissa on mahdollisuus tartunnalle tai sen leviämiselle (tartuntatautilaki).

Velvoite koskee pääsääntöisesti kaikkia ammattiryhmiä, jotka työskentelevät sellaisissa sairaaloissa ja hoitolaitoksissa, joissa riskiryhmiin kuuluvia hoidetaan ja jotka liikkuvat samoissa tiloissa kuin nämä potilaatkin (muun muassa asiakas- ja potilashuoneet, odotus- ja käytävätilat, ambulanssit).

9. Missä on työntekijöiden itsemääräämisoikeus? Miksi potilaiden tai omaisten ei ole pakko ottaa rokotusta?

Tartuntatautilaissa ei ole säädetty sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille pakkoa ottaa rokotuksia tuhka- ja vesirokkoa, hinkuyskää tai kausi-influenssaa vastaan. Lain perusteella ei kuitenkaan voida käyttää näiden edellä mainittujen sairauksien osalta puutteellisen rokotussuojan omaavaa työntekijää riskiryhmään kuuluvien henkilöiden hoitamisessa ja tästä syystä rokotuksista kieltäytymisestä voi aiheutua kieltäytyneelle työntekijälle negatiivisia seurauksia, kuten esim. työsuhteen päättäminen. Lainsäätäjä on tässä kohtaa pitänyt korkeammalla potilaan oikeutta elämään/terveyteen, kuin yksilön (tässä hoitajan) oikeutta työskennellä riskiryhmään kuuluvien parissa puutteellisella rokotussuojalla.

On hyvä muistaa, että terveyden- ja sosiaalihuollon parissa työskentelevillä on ammattieettinen velvollisuus huolehtia hoidettaviensa henkilöiden terveyden suojelemisesta. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 15 §:n mukaan ammattitoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat. Rokottaminen on tehokas keino vähentää sekä estää tautien tarttuminen henkilökunnalta potilaille että hoitohenkilökunnalle itselleen aiheutuvaa riskiä.

Ketään ei siis voida pakottaa ottamaan rokotusta, lukuun ottamatta tartuntatautilain 47 §:ssä säädettyä poikkeustilannetta, joissa valtiovalta voi määrätä kaikki kansalaiset ottamaan ns. pakollisen rokotuksen. Tätä säännöstä ei ole koskaan vielä Suomessa käytetty. Esimerkkitilanne voisi esim. liittyä bioterrorismin seurauksena syntyneeseen isorokkoepidemiaan. Koska vain näissä poikkeustilanteissa voidaan pakolla rokottaa kansalaisia, ei potilaita tai heidän omaisiaan voida muissa tilanteissa velvoittaa huolehtimaan rokotussuojastaan. Heitä tulee pyrkiä valistamaan puutteellisen rokotussuojan vaaroista, jotta hekin puolestaan huolehtisivat siitä omalta osaltaan.

10. Miten työnantaja voi saada selville, onko minut rokotettu? Loukataanko tässä yksityisyyden suojaa?

Työntekijä toimittaa itse työnantajalle selvityksen rokotussuojastaan joko kirjallisesti tai suullisesti. Rokotussuojaa koskevan selvityksen sisällössä ei pidä eritellä työntekijän saamia rokotteita tai muita terveydentilaan liittyviä tietoja, kuten esim. tartuntataudin sairastamisella jo saatua suojaa. Selvityksessä tulee tietoturvasyiden vuoksi lukea vain, soveltuuko työntekijä kyseisiin tehtäviin rokotussuojansa puolesta vai ei.

Pääsääntöisesti selvityksen laatii työterveyshuolto. Työntekijän on saatava selvitys maksutta. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan (superlehti.fi) työntekijää ei voida kuitenkaan edellyttää antamaan selvitystä rokotussuojastaan kirjallisesti tai lomakkeella, vaan suullinen ilmoitus riittää.

Selvitys on tuhka- ja vesirokon osalta kertaluonteinen, hinkuyskän osalta määrävälein annettava ja kausi-influenssan osalta vuosittainen. Selvityksen antaminen on vapaaehtoista, mutta työntekijää, joka kieltäytyy antamasta työnantajalle selvitystä rokotussuojastaan, ei voida käyttää 48 §:ssä tarkoitettujen riskiryhmään kuuluvien potilaiden tai asiakkaiden hoitamisessa.

Rokotussuojastaan tarkoituksella virheellisten tietojen antamisesta voi työntekijälle seurata negatiivisia seuraamuksia, pahimmassa tapauksessa rikosoikeudellisia sanktioita (jos esim. potilas kuolee, vammautuu tai muuten saa haittaa terveydelleen). Tilanteessa voi työnantajalle myös seurata työsuhteen päättämisoikeus, jos työntekijä tarkoituksella johtaa harmaan työnantajaa.

11. Joudunko maksamaan rokotukset itse?

Työnantajan tulee kustantaa työntekijöille sellaiset työntekemisen edellytyksenä olevat rokotukset, jotka eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset kustannetaan valtion varoista. Influenssarokotteen maksuttomuus perustuu kansalliseen rokotusohjelmaan (eri ryhmien rokotukset), eli sen mukaan riskiryhmään kuuluvat ja mm. sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö saavat sen ilmaiseksi. Tähän samaan perustuu myös alan työntekijän tai opiskelijan oikeus maksuttomaan vesirokkorokotteeseen, vaikka se ei muuten kuulu maksuttomana aikuisten kansalliseen rokotusohjelmaan.

12. Voidaanko työsopimuksessa vaatia rokotesuojaa?

Työsopimuksessa ei voi olla ehtoa, joka velvoittaa työntekijän ottamaan rokotteen.

Päätös rokotteen ottamisesta kuuluu jokaisen henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (perustuslaki 7 §). Henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus on sellainen perusoikeus, että siitä luopuminen sopimuksella tai etukäteisellä suostumuksella on lain tai hyvän tavan vastaista. Lain tai hyvän tavan vastainen sopimusehto tai etukäteinen suostumus ei ole pätevä oikeudellisesti.  

Työpaikkailmoituksessa voidaan kuitenkin hakea henkilöä, joka on valmis ottamaan tehtävään vaadittavat rokotteet. Työnantaja voi jättää valitsematta työnhakijan, joka haastattelussa kertoo ettei halua ottaa rokotetta.

13. Mitä sivuvaikutuksia influenssarokotteella voi olla?

Nenäsumuterokote voi aiheuttaa nuhaa ja nenän tukkoisuutta. Pistettävät rokotteet aiheuttavat rokotuskohdan punoitusta ja aristusta. Joskus rokotetuille tulee lihas- ja nivelkipua, päänsärkyä tai lämpöä. Nämä oireet menevät ohi parissa päivässä ja niitä voit hoitaa kuume- ja kipulääkkeillä. Muut haittavaikutukset ovat harvinaisia. (Lähde: THL)

14. Voiko influenssarokote aiheuttaa influenssan?

Tavanomaiset pistettävät influenssarokotteet eivät voi aiheuttaa influenssaa. Ne eivät sisällä kokonaisia, eläviä viruksia, ainoastaan pieniä influenssaviruksen osasia. Nenäsumuterokotteen influenssavirukset on heikennetty siten, että ne eivät pysty lisääntymään lämpimissä olosuhteissa kuten alemmissa hengitysteissä. Rokotevirukset eivät siis pysty aiheuttamaan influenssaa. (Lähde:THL)

15. Voiko influenssarokote aiheuttaa narkolepsiaa?

Ei ole näyttöä siitä, että mikään nykyisin Suomessa käytössä oleva influenssarokote aiheuttaisi narkolepsiaa. Rokotteet, joita käytetään kausi-influenssan torjuntaan tällä kaudella Suomessa, eroavat sikainfluenssaan käytetystä Pandemrix-rokotteesta siten, että niissä ei ole samanlaista antigeeniseosta eikä tehosteainetta.  (Lähde: THL)

16. Influenssarokotteen ottaneet tuntuvat sairastelevan enemmän. Minä en ole sitä ottanut, enkä ole sairastellut.

Itse rokotteesta influenssaa tai flunssaa ei voi saada. Rokotus ei suojaa tavalliselta flunssalta eli nuhakuumeelta. Tavallisimmin kyse on siitä, että rokotettava on sattumalta samaan aikaan altistunut nuhakuumevirukselle ja saanut tavallisen flunssan. Jos rokotettava henkilö on jo saanut influenssatartunnan, rokotus ei ehdi tehota. Suoja muodostuu kahden viikon aikana rokotuksen jälkeen. Jos rokotettu saa influenssan, on tauti yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa.  (Lähde: THL)

17. Miten influenssa tarttuu?

Influenssa tarttuu ihmisestä toiseen hengitystie-eritteiden välityksellä. Tartunnan saaneen tartuttava aika alkaa 1–2 päivää ennen oireiden alkua ja on suurimmillaan 1–3 päivää oireiden alusta. Tartuttavuus kestää aikuisilla noin 5 päivää, lapsilla 7 päivää. Ihmiskontaktien välttäminen taudin aikana ei auta suojaamaan ympäristöä, koska epidemian aikana tartuttajia, myös oireettomia, on niin runsaasti. (Lähde: Lääkärikirja Duodecim).

18. Miten rokottaminen tulee järjestää?

Rokotustoiminnalle tulee olla nimettynä vastuulääkäri. On suositeltavinta, että influenssarokotukset annetaan keskitetysti työterveyshuollossa. Joka tapauksessa rokotustilojen (thl.fi) tulee olla toimintaan sopivat ja yksityisyyden suojasta on huolehdittava. Rokotukset on kirjattava asianmukaisesti joko työterveyshuollon tai terveyskeskuksen potilaskertomukseen.

19. Miten SuPer on vaikuttanut uuteen tartuntatautilakiin?

Lain valmistelu on alkanut vuonna 2011. Valmistelun aikana SuPer on ottanut kantaa asiaan.

Lainsäätäjä ottaa kuitenkin eri osapuolten näkökulmat huomioon oman valintansa mukaisesti. Lopullinen laki on aina sellainen, millaiseksi eduskunta parhaaksi katsoo ja laki on tullut voimaan sen 48 §:n sisältämän rokotussuojavelvoitteen kera. Tämän enempää ammattiliitto tai mikään muu eduskunnan ulkopuolinen taho ei pystynyt lainsäädäntöön vaikuttamaan.

 


 

Lähde: THL - Influenssarokotuksista kysyttyä

Lähde: Lääkärikirja Duodecim - Influenssa