Kunta työnantajana ja YT-asiat

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kunnissa. Tavoitteena on työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan edistäminen, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen sekä kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden ja henkilöstön työelämän laadun edistäminen.

Lain perusteluissa on korostettu avointa vuorovaikutusta, osapuolten välistä luottamusta sekä esimiesten ja alaisten välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa päivittäistä yhteistyötä.

Yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantajana ja kunnan palveluksessa oleva henkilöstö. Henkilöstön edustajina toimivat luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut tai muut valitut henkilöstön edustajat.

Jokaisessa kunnassa pitää olla yhteistoimintaelin, jonka toimikausi on 4 vuotta.  Yhteistoimintaelimen on käsiteltävä kaikki sellaiset asiat, jotka koskevat

  1. henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä. Merkittäviä muutoksia ovat esim. työtehtävien, töiden ja työtilojen uudelleenjärjestelyt.
  2. palvelujen uudelleen järjestämistä, jos niillä on olennaisia henkilöstövaikutuksia, esim. ostopalvelut, liikkeen luovutus ja vuokratyövoiman käyttö.
  3. henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojen vaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia. Muun muassa henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat sekä tasa-arvosuunnitelma on käsiteltävä yhteistoimintaelimessä.
  4. taloudellisin ja tuotannollisin syin toimeenpantavia osa-aikaistamisia, lomauttamisia ja irtisanomisia. Kaikki talousarvioehdotuksen edellyttämät henkilöstön palvelussuhde-ehtoihin kohdistuvat heikennykset on käsiteltävä yhteistoimintaelimessä ennen kuin kunnanhallitus tekee lopullisen talousarvioehdotuksen valtuustolle.