Nollatuntisopimus

Nollasopimuksessa eli vaihtelevan työajan sopimuksessa työntekijän viikkotuntimäärä on sovittu nollan ja esimerkiksi 38 tunnin välille. Työnantajalla ei ole silloin velvollisuutta tarjota työntekijälle ollenkaan työtunteja.

Työajaksi määritellään nollatuntisopimuksissa usein ”tarvittaessa työhön kutsuttava”. Työnantaja ja työntekijät sopivat tehtävistä työvuoroista erikseen.

SuPer suosittaa, että nollatuntisopimusten solmimisen sijasta osa-aikaisille työntekijöille määritetään työsopimuksessa vähimmäistuntimäärä.

Jos työntekijä itse haluaa nollasopimuksen esimerkiksi elämäntilanteensa takia, siitä sopimiselle ei ole esteitä. Silloin nollasopimus tehdään työntekijän aloitteesta.

Nollasopimusten käyttöön liittyy useita epäkohtia, joiden takia SuPer suhtautuu niiden solmimiseen kielteisesti.

Epäkohtia ovat:

  • Työhön kutsutaan usein lyhyellä varoitusajalla.
  • Työvuoroista kieltäytyminen voi johtaa siihen, ettei työtä enää jatkossa tarjota tai työtunteja vähennetään.
  • Palkka maksetaan ainoastaan tehdyiltä työtunneilta.

Nollatuntisopimukset yksityisellä sosiaalipalvelualalla

Oikeus sairausajan palkkaan

Nollatuntisopimuksella työskentelevällä on yleensä oikeus sairausajan palkkaan, jos sairauspoissaolon takia väliin jäänyt työvuoro oli merkitty työvuoroluetteloon tai muutoin voidaan pitää selvänä, että ilman sairauspoissaoloa työntekijä olisi ollut työssä kyseisessä vuorossa.

Sairausajan palkka määräytyy työntekijän keskimääräisen työajan perusteella, jos sairauspoissaolo jatkuu työvuoroluettelon päättymisen jälkeen. Keskimääräinen työaika lasketaan esimerkiksi menneiden kuuden kuukauden tai edellisen lomanmääräytymisvuoden toteutuneista työtunneista.

Työaikaehdon muuttaminen

Jos työntekijän toteutunut työaika menneiltä 12 kuukaudelta osoittaa, että työsopimukseen merkitty työaikaehdon alaraja ei vastaa todellista tarvetta, on työntekijän pyynnöstä neuvoteltava työaikaehdon muuttamisesta vastaamaan todellista tarvetta.

Jos työnantaja ja työntekijät eivät sovi muusta järjestelystä, pitää työaikaehdon alaraja määritellä sen mukaiseksi, mikä on työntekijän menneiden 12 kuukauden keskimääräinen työaika per viikko tai per tasoittumisjakso. 

Jos toteutunut keskimääräinen työaika poikkeaa työsopimukseen merkitystä työajasta 0-4 tuntia viikossa, sopimuksen vähimmäistyöaikaa ei tarvitse muuttaa.

Jos työnantaja voi kirjallisesti asiallisesti perustella, että tuleva työvoimatarve on muu kuin työntekijän toteutunut keskimääräinen työaika, työaikaehdon alaraja määritellään esitetyn tulevan työajan mukaiseksi.

Katso myös

SuPer-voitto: Superilaisen hoitajan nollasopimuksen vähimmäistyöaikaa nostettiin (superlehti.fi)