Runkosopimus
Runkosopimus tai puitesopimus
Runko- tai puitesopimukset ovat vaihtoehtoisia nimityksiä samalle asialle. Sotealalla käytetään yleensä nimitystä runkosopimus tarkoittamaan sopimusta, jossa sovittuja työsuhteen ehtoja noudatetaan erikseen työnantajan ja työntekijän välillä sovittavissa määräaikaisissa työsuhteissa eli niin sanotuissa keikoissa.
On huomattava, että runkosopimus ei itsessään ole työsopimus eikä takaa sen solmineelle työntekijälle yhtään tuntia työtä. Tämä kuin myös toinen runkosopimukselle tunnusomainen piirre eli se, että työntekijällä on oikeus kieltäytyä tarjotuista työvuoroista/työvuoroputkista, on yleensä mainittu runkosopimuksessa ja tällaisista maininnoista voikin yleensä erottaa runkosopimuksen työsopimuksesta.
Runkosopimus sisältää lähinnä keskeiset työehdot tulevia erikseen sovittavia määräaikaisia työsuhteita varten. Kunkin työsuhteen osalta erikseen sovittavaksi jäävät kuitenkin yleensä ainakin työsuhteen kesto ja työaika. Työnantajan on myös ilmoitettava työntekijälle kunkin solmittavan määräaikaisen sopimuksen osalta määräaikaisuuden peruste. Määräaikaisia työsuhteita koskevat työsopimukset tai vähintään yllä mainitut ehdot kannattaa aina pyytää epäselvyyksien välttämiseksi kirjallisesti.
Runkosopimus voi SuPerin näkemyksen mukaan soveltua lähinnä tilanteisiin, jossa työntekijä keikkailee omasta tahdostaan sopimuksen perusteella harvakseltaan eikä niinkään jatkuvaan työntekoon. SuPer suhtautuu runkosopimusten työnantajalähtöiseen käyttöön kielteisesti, sillä niihin liittyy useita epäkohtia. Ongelmallista on etenkin se, jos runkosopimuksia työnantajan aloitteesta käytetään tilanteissa, joissa ei ole kyse ”keikkailusta” eli satunnaisemmasta työstä vaan tyydyttämään pysyvämpää työvoiman tarvetta tarkoituksena välttää työnantajalle asetettuja velvollisuuksia ja kiertääkseen työntekijöiden työsuhdeturvaa. Yrittääkö työnantaja esimerkiksi runkosopimuksen ja sen perusteella tehtyjen lyhyiden määräaikaisten työsopimusten käytön avulla kiertää toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tekemisen, työehtosopimuksessa sovitun sairausajan palkanmaksun tai arkipyhäkorvausten, lomarahan ja vuosilomapalkan maksun?
Runkosopimuksen perusteella toistuvissa määräaikaisissa sopimuksissa työskentelevien työsuhde-etuuksien osalta on erityisesti huomioitava työsopimuslain 1 luvun 5 §, jonka mukaan:
”Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena.”
Työsuhteiden pätkiminen lyhyiksi määräaikaisiksi sopimuksiksi ei siis saisi vaikuttaa työsuhteen kestosta riippuvien työsuhde-etuuksien määräytymiseen, jos työsuhteet jatkuvat keskeytyksettä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin.
SuPer ohjaa työntekijöitä olemaan myös runkosopimusten osalta erityisen tarkkana jo sopimuksentekovaiheessa ja selvittämään kaikki epäselvyydet etukäteen tarvittaessa luottamusmiehen tai SuPerin edunvalvonnan avustuksella. Ongelmiin voidaan yrittää puuttua SuPerin avustuksella myös jälkikäteen.
Runkosopimukset yksityisellä sosiaalipalvelualalla
Yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskenneltäessä on huomioitava, että yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus edellyttää lähtökohtaisesti kirjallisen työsopimuksen tekemistä eikä runkosopimuksia käyttämällä voida kiertää tätä edellytystä. Enintään viikon kestävästä määräaikaisesta työsuhteesta voidaan kuitenkin myös sosiaalipalvelualalla sopia myös suullisesti edellyttäen, että työntekijälle ilmoitetaan kirjallisesti työsuhteen kestoaika ja säännöllinen työaika. SuPer suosittelee pyytämään kirjallisen työsopimuksen runkosopimuksen perusteella tehtävistä keikoista.
Yksityisellä sosiaalipalvelualalla runkosopimusten käyttöä saatiin rajoitettua 2020 neuvottelukierroksella siten, että sovittiin määräyksistä, jotka rajoittavat määräaikaisilla lyhyillä sopimuksilla ja työsuhde-etuuksilla kikkailua.
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen 3 §:n 3.1 kohdan mukaan:
”Määräaikaisen työsopimuksen kestoa ei saa perusteetta sopia työnantajan tiedossa olevaa kyseistä työtä koskevaa määräaikaista työvoimatarvetta lyhyemmäksi ajaksi.”
Määräyksen tarkoituksena on, että työnantajan on palkattava sijainen toisen työntekijän poissaolon keston ajaksi esim. kahden kuukauden sairauspoissaolon tilalle kahden kuukauden määräaikainen sopimus sijaiselle, ellei sopimusta ole pysyvän työvoimantarpeen ollessa kyseessä tehtävä toistaiseksi voimassa olevana. Samaiseen työehtosopimukseen sisältyy myös työsopimuslain 1 luvun 5 §:ää vastaava kirjaus työsuhde-etuuksien määräytymisestä toistuvissa määräaikaisissa sopimuksissa.