Säännöllinen vuoropuhelu työpaikoilla

YT-lain mukainen vuoropuheluvelvoite yksityisellä sektorilla

Vuoropuhelun tarkoituksena on parantaa tiedonkulkua työnantajan ja henkilöstön välillä sekä lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työnantajan päätöksentekoon. Työnantajan on käytävä säännöllistä vuoropuhelua henkilöstön edustajan kanssa yrityksen toiminnan sekä työyhteisön kehittämiseksi asioissa, jotka kuuluvat yt-lain piiriin.

Aloitteen vuoropuheluun voi tehdä joko työnantaja tai henkilöstön edustaja. Jokaisella työpaikalla tulee päättää vuoropuhelun yksityiskohtainen sisältö ja se, miten se käytännössä toteutetaan.

Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa:

  • työpaikan taloudellinen tilanne
  • työhyvinvointi, työpaikan säännöt ja käytännöt sekä
  • muita henkilöstöön liittyviä laissa mainittuja asioita.

Vuoropuhelulla edistetään:

  • riittävää ja oikea-aikaista tiedonkulkua työantajan ja henkilöstön välillä
  • henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia heidän työtään, työolojaan tai asemaansa koskevissa asioissa.

Vuoropuhelua on järjestettävä työnantajan ja henkilöstön edustajan kesken vähintään neljästi vuodessa, alle 30 työntekijän työpaikoissa vähintään kahdesti vuodessa.

Jos työpaikalla ei ole valittu henkilöstön edustajaa eli luottamusmiestä tai muuta nimettyä edustajaa, vuoropuhelu kerran vuodessa riittää.

Tietojen antaminen vuoropuhelun käymiseksi

Jotta vuoropuhelu on tuloksellista, tulee työnantajan antaa henkilöstön edustajalle kirjallisesti kaikki asiaan liittyvät tarpeelliset tiedot, jotka työnantajalla on oikeus antaa ja jotka ovat kohtuullisesti annettavissa.

Työnantajalla on velvollisuus antaa henkilöstön edustajalle säännöllisesti tietoja muun muassa henkilöstömääristä, määräaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden määristä, yrityksen taloudellisesta tilasta ja työntekijöiden palkoista. Yksittäisen työntekijän palkkatiedot eivät kuitenkaan saa paljastua.            

Tiedot on annettava viimeistään viikkoa ennen vuoropuhelun toteuttamista, jollei toisin sovita. Tiedot saatuaan henkilöstön edustajalla on oikeus pyynnöstä saada tarkentavia tietoja vuoropuhelun kannalta merkityksellisestä seikasta.

Velvoite laatia kehittämissuunnitelma

Työpaikoilla tulee laatia työyhteisön kehittämissuunnitelma, joka on laajempi kuin aikaisempi henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Sen avulla kartoitetaan ja suunnitellaan esimerkiksi sitä, millaista koulutusta henkilöstö tarvitsee ja miten työhyvinvointia tuetaan ja edistetään työpaikoilla.

Suunnitelma on päivitettävä vuosittain ja aina muutosneuvotteluiden päätteeksi.