Eduskuntavaalit 2023

" Vuonna 2022 sote-alan kriisi ja vakava henkilöstöpula olivat näkyvästi mediassa. Kriisi ei tullut alan ammattilaisille yllätyksenä, mutta monet muut se näytti yllättäneen perusteellisesti. Tulevaisuuden ei tarvitse olla samanlainen. Nyt tarvitaan poliittisilta päättäjiltä tahtoa, tekoja ja aitoa muutosta arvoissa. SuPer haluaa olla mukana rakentamassa turvallista ja hyvää tulevaisuutta maallemme. 

Meillä on unelma yhteiskunnasta, jossa jokainen apua tarvitseva sairas, vanhus sekä lapsi saa tarvitsemansa hoidon. Siinä yhteiskunnassa myös hoitajat kokevat olevansa arvostettuja työntekijöitä ja heille turvataan asianmukaiset työolot ja palkka, jolla tulee toimeen. Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa ja poliitikoilla on suuri valta ja vastuu siitä, miten yhteiset resurssit jaetaan.

Sinä voit vaikuttaa äänestämällä, mitä ratkaisuja Suomessa tehdään palvelujen turvaamiseksi."

Silja Paavola

Silja Paavola
SuPerin puheenjohtaja


Tutustu SuPerin vaaliteemoihin ja muista äänestää!

Eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 2. huhtikuuta.   

Jos olet SuPerin jäsen ja ehdolla, lue lisää aiheesta täältä . Superilaiset, määräaikaan mennessä tietonsa lähettäneet ehdokkaat esitellään myöhemmin keväällä tällä sivustolla. 


SuPerin tavoitteet eduskuntavaaleihin

1. Sosiaali- ja terveyspalvelut on turvattava

Muutoskustannuksiin, palkkaharmonisointiin ja henkilöstömitoitusten toteutumiseen on turvattava riittävät resurssit. Painopisteen on oltava sosiaalipalvelujen puolella sekä ennaltaehkäisevissä palveluissa ja toimenpiteissä, jos halutaan pitää soten kustannuskehitys hallinnassa myös jatkossa. Syntyneiden vahinkojen korjaaminen on aina kalliimpaa kuin niiden torjuminen ennalta.

Sote-alan palvelujen turvaamisen lisäksi tarvitaan myös kustannustehokkaampaa toimintaa, jota ei saada aikaiseksi alibudjetoimalla ja paniikkisäästöillä, vaan järkevällä eri ammattiryhmien välisellä työnjaolla ja ennaltaehkäisevällä toimintamallilla. Keskeisessä roolissa ovat toimivat tietojärjestelmät sekä saumaton yhteistyö erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja muun sosiaalihuollon välillä.

Suurempien kustannusten välttämiseksi erityisesti riittävien henkilöstöresurssien turvaaminen vanhusten ja muiden erityisryhmien asumispalveluissa ja laitoshoidossa, kotihoidossa ja varhaiskasvatuksessa on välttämätöntä. Lyhytnäköinen säästäminen näissä nostaa kalliimpia korjaavia kustannuksia. Näitä ovat esimerkiksi lääkäripäivystyskäyntien lisääntyminen, erikoissairaanhoidon palvelujen kasvu ja lasten häiriökäyttäytymisestä aiheutuvien korjaavien kustannusten kuten lasten huostaanottojen kustannusten kasvu.

Kokonaistaloudellisesti kustannustehokkaan toimintamallin turvaamiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa työntekijöiden koulutuksesta huolehtiminen ja tarkoituksenmukainen työnjako sekä riittävä koulutetun hoitohenkilöstön määrä ovat ratkaisevia tekijöitä. Jos esimerkiksi potilaan hyvästä perushoidosta terveyskeskusten tai sairaaloiden vuodeosastoilla joudutaan tinkimään, sillä voi olla kohtalokkaat seuraukset potilaan lisäksi myös julkiselle taloudelle.

Lue SuPerin ratkaisut hoitajapulaan

2. Varhaiskasvatuksen kriisi on ratkaistava nopeasti

Varhaiskasvatuksella voidaan ehkäistä syrjäytymistä – pienet ryhmäkoot ja koulutetut hoitajat turvaavat lapsen tasapainoista kehitystä ja antavat hyvät eväät elämään.

Varhaiskasvatuslain mukaan korkeakoulutettua henkilöstöä on lisättävä vuoteen 2030 mennessä siten, että heidän osuutensa lapsiryhmän kasvatushenkilöstöstä olisi 2/3, kun se nykyisin on noin 1/3. SuPer on esittänyt, että alle 3-vuotiaiden laadukas varhaiskasvatus edellyttää ikäryhmän tarpeen mukaisen lastenhoitajaresurssin ja ryhmässä läsnä olevan henkilöstön käyttämistä. SuPerin ehdotus on, että näissä ryhmissä kaksi kasvattajaa kolmesta on varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden omaavia kasvattajia.

Lisäksi SuPer esittää, että lähihoitajien monipuolista ammattitaitoa tulee hyödyntää paremmin varhaiskasvatuksessa ja alan palkkaus tulee korjata vastaamaan työn vaativuutta. Inkluusion käytännön toteutukseen varhaiskasvatuksessa ja erityistä tukea tarvitsevien lasten tukemiseen tulee varata resursseja. Alan työskentelyolot tulee korjata ja työn mielekkyys lastenhoitajan näkökulmasta tulee pohtia uudelleen, jotta osaava henkilöstö saadaan pysymään alalla. 

Lähihoitajan koulutuksessa on yhdistetty onnistuneesti asiakkaan perustarpeisiin vastaamisen kyky, vuorovaikutustaidot sekä varhaiskasvatuksen tarpeet. Lähihoitajan koulutus on kustannustehokasta.

SuPerin tuoreen varhaiskasvatuksen jäsenselvityksen mukaan 78 % on harkinnut alan vaihtoa viimeisen vuoden aikana. Yli puolet (53 %) vastaajista arvioi varhaiskasvatuksen laadun heikentyneen viimeisen viiden vuoden aikana. Laadun heikkenemisen suurimmaksi syyksi mainittiin henkilöstön riittämätön määrä.

Merkittävänä epäkohtana on myös mitoituksen tarkastelu vain ns. kerran päivässä, vaikka henkilöstömitoituksen tulisi säilyä koko päivän. Tämä on yksi suurimmista alan pito- ja vetovoimaa heikentävistä tekijöistä. Suuren osan päivästä lapsiryhmässä on työntekijävaje.

Päiväkotien henkilöstörakenteessa on huomioitava se, että lapsilla on myös terveyden edistämiseen ja ylläpitoon liittyviä tarpeita. Lääkehoidon toteuttavat siihen koulutetut hoitoalan ammattilaiset. Lähihoitajat ovat ainoana päivähoidon ammattiryhmänä saaneet lääkehoidon koulutuksen ja huolehtivat lasten turvallisesta lääkehoidosta.

Tutustu selvitykseen: SuPerin selvitys varhaiskasvatuksen laadusta superilaisten kokemana

3. Työllisyys – osatyökykyisten työllisyyttä on tuettava

Pitkäaikaistyöttömien määrän laskuun on kiinnitettävä enemmän huomiota. Pitkäaikaistyöttömistä on ohjattava työkyvyttömyyseläkkeelle henkilöt, joilla ei ole edellytyksiä siirtyä työmarkkinoille. Osatyökykyisten jäljellä olevalle työpanokselle on löydettävä käyttöä.

Vaikeimmin työllistettävien kohdalla tukityöllistäminen on turvattava. Tässä ei voi sivuuttaa kolmannen sektorin toimijoita, joilla on mahdollisuuksia tarjota mielekkäitä työtehtäviä, mutta joilta puuttuu omarahoitusmahdollisuudet työllistämiseen. Jos kolmannen sektorin toimijoilta loppuu kyky työllistämiseen, syntyy tästä merkittävät lisäkulut sote-sektorille syrjäytymiskehityksen kiihtymisen vuoksi.

4. Työlainsäädäntö – määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamiseen selvät pelisäännöt

Määräaikaisten työsopimusten kestoon ja määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamiseen on saatava selvät pelisäännöt. Koeaikapurun käyttö voi olla työntekijän näkökulmasta kohtuuton ja koeajapurun perusteet esitetään usein vasta oikeudenkäyntivaiheessa.

5. Sopimusjärjestelmä on kivijalka – kolmikanta vahvistaa demokratiaa

Sopimusjärjestelmä on ja sen pitää olla jatkossakin kivijalka, jotta saadaan myös yli hallituskauden olevia sopimuksia. Yritys- ja talokohtaisilla ym. sopimuksilla murretaan koko yhteiskunnallinen ”yhteen hiileen ja yhdessä tehden” -ajatusmaailma. Kolmikannan vahvuus on, että voimme tehdä kauaskantoisia sopimuksia.

6. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus – palkkatasa-arvoa on edistettävä

Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut hyvin hitaasti Suomessa. Palkkatasa-arvoa on edistettävä nykyistä voimakkaammin. Sukupuolten palkkatasa-arvo on työelämän keskeinen tasa-arvokysymys. Samapalkkaisuuteen velvoittavat kansainvälinen ja EU-oikeus sekä kansallinen lainsäädäntö.

7. Eläkejärjestelmän oltava yhdenvertaisesti kaikkiin kohdistuva

Vaikka on todettu, että ihmisten elinikä on noussut, ei terveitä työvuosia ole tullut lisää monillakaan aloilla. Eläkeiän nostamiseen ei kaikilla aloilla ole realistisia edellytyksiä.

8. Puhdas sisäilma on perusoikeus

Työtä tulee saada tehdä terveissä työtiloissa. Liian monessa hoitolaitoksessa hoidettavien ja hoitajien terveys vaarantuu. Epäkohtiin on puututtava riittävän ajoissa ja asiakkaiden ja työntekijöiden oireet on otettava todesta. Terveillä työtiloilla vähennetään henkilöstön poissaoloja ja vaihtuvuutta.  

Sisäilmakorjausten toteuttaminen on sitä kalliimpaa mitä huonompaan kuntoon rakennukset päästetään. Korjaukset maksavat itsensä takaisin säästyvinä terveydenhoitokuluina sekä työurien pidentymisinä.

9. Koulutus ja osaaminen – laadukas koulutus edistää hoitoalan vetovoimaa

Koulutuspolitiikassa täytyy huomioida koko koulutuspolku, kaikki koulutusasteet. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa luodaan pohja sille, millaista oppiminen ja osaamisen kehittyminen on toisella asteella ja/tai korkeakoulutuksessa.

Koulutuspolitiikkaa on tarkasteltava myös enemmän työvoimatarpeiden näkökulmasta. Aloille, joilla työllisyysnäkymät ovat hyvät nyt ja tulevaisuudessa, on annettava enemmän koulutuspaikkoja ja aloilta, jotka eivät johda työllistymiseen, on koulutuspaikkoja vähennettävä. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla tarvitaan toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita työskentelemään lähellä ihmistä hänen perustarpeisiinsa ja hoidon tarpeisiinsa vastaten.

Lähihoitajakoulutuksen laatu on pidettävä hyvänä. Laadukkaassa koulutuksessa tulee varmistaa riittävä lähiopetus, jossa keskitytään osaamisen hankkimiseen perustiedoissa ja -taidoissa. Työelämässä oppiminen on järjestettävä niin, että työpaikkaohjaajalla ja ohjaavalla opettajalla on tarpeeksi aikaa ja mahdollisuuksia ohjata opiskelijaa hänen ammatillisen kasvunsa polulla.

Lähihoitajakoulutukseen on saatava pakolliset valtakunnalliset pääsy- ja soveltuvuuskokeet. Sosiaali- ja terveysalan pääsy- ja soveltuvuuskokeiden kehittämisessä säästäminen on lyhytnäköistä toimintaa. Alalle soveltuvat, motivoituneet opiskelijat suorittavat opintonsa loppuun. Valmistuttuaan he työllistyvät alalle, josta ei olisi yhdenkään ammattilaisen varaa poistua siksi, että sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden elämänhallinta ei ole kunnossa. Myös asiakas- ja potilasturvallisuus vaarantuu. Soveltumattomien kouluttaminen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalle ei ole ratkaisu työvoimapulaan. 


Sote-alan ja varhaiskasvatuksen työvoimapula on suuri haaste meille jokaiselle – Miten sinä haluat, että asia ratkaistaan? 

SuPer on esittänyt ratkaisuja hoitajapulaan. Ratkaisujen ydin on sote-alan ja varhaiskasvatuksen veto- ja pitovoiman parantaminen. Hoitajat haluavat hoitaa hyvin ja heille tulee antaa siihen edellytykset työoloja ja palkkausta parantamalla.

Hoitajapulan ratkaisemiseksi on:


Käytä valtaasi ja äänestä!

Millaiset päättäjät sinä haluat seuraavaksi neljäksi vuodeksi? Eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 2.4. Ennakkoäänestys alkaa kotimaassa 22.3. Käytä äänioikeuttasi.

Superilainen, asetutko ehdolle?

SuPer kannustaa jäseniään lähtemään ehdokkaaksi ja tukee ehdolla olevia jäseniään. Voit tilata tärkeitä vaaliteemoja sisältäviä vaalilehtisiä ja muuta jaettavaa materiaalia sekä saat mahdollisuuden verkkosivunäkyvyyteen. Jos olet SuPerin jäsen ja ehdolla, lue lisää aiheesta täältä