SuPer vanhustenhoidossa

Hyvä vanhustenhoito ei ole säilytystä

Koulutetun hoitohenkilöstön riittävän määrän turvaaminen on keskeisin vanhustenhoidon laatuun vaikuttava tekijä. SuPer vastustaa sitä, että henkilöstömitoitukseen vanhustenhoidossa laskettaisiin myös kouluttamatonta henkilökuntaa.
 



SuPerin teesit

SuPer on laatinut teesit vanhuspalvelujen kehittämiseksi. Niiden mukaan vanhuksella on muun muassa oikeus arvokkaaseen elämään ja hyvään hoitoon, hoivaan ja kuntoutukseen. 

Vanhuksella on oikeus...

1. arvokkaaseen elämään

2. omiin päätöksiin

  • arjesta ja elämästä
  • elämäntavasta
  • päivärytmistä

3. vaikuttaa ja valita

  • asuinpaikka ja asumismuoto
  • hoitopaikka ja hoito

4. osallistua

  • yhteiskunnalliseen elämään
  • terveyttä edistävään toimintaan
  • hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon

5. hyvään hoivaan, hoitoon ja kuntoutukseen

  • tarpeeseen perustuvaan
  • ammattitaitoiseen ja riittävään henkilökuntaan
  • kiireettömään kohtaamiseen

6. olla jalkeilla

  • osallistua arjen toimintoihin
  • osallistua viikoittaiseen ulkoiluun
  • ei pakkomakuutusta ja liikalääkitystä

7. rakastaa ja elää yhdessä

  • oikeus samaan hoivapaikkaan läheisen kanssa
  • oikeus tunteiden osoittamiseen
  • oikeus yksityisyyteen

8 turvallisuuteen

  • oikeus turvalliseen kotiin ja turvaverkkoon
  • varmuus hoivan ja hoidon saatavuudesta

9. tulla ymmärretyksi ja kuulluksi

10. hyvään saattohoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan



SuPer arvokkaan elämän puolesta -kampanja

Vanhuksilla on oikeus hyvään hoitoon ja hoivaan, jonka edellytyksenä on riittävä määrä koulutettua hoitohenkilökuntaa. SuPer vaati vanhuspalvelulakiin kirjausta henkilöstömitoituksesta ja että ko. lakiin kirjataan 0,8:n hyvä henkilöstömitoitus.
 
Vuonna 2014 päättäjät lupasivat avata lain, mikäli yksikin ympärivuorokautisen vanhustenhoidon yksikkö alittaa 0,5:n vähimmäismitoituksen vuoden 2014 lopussa. SuPerin keväällä 2014 tekemän selvityksen mukaan näitä paikkoja oli noin viidennes. THL:n selvityksen mukaan vähimmäismitoitus alittuu edelleen 10 prosentissa vanhustenhoidon toimintayksiköissä. Hallituksen esitys eduskunnalle vanhuspalvelulain muuttamisesta oli lausuntokierroksella 13.2.2015 asti. Myös kansalaiset saivat ottaa kantaa esitykseen otakantaa.fi-sivustolla.
 
Henkilöstömitoituksen perusteena asiakkaiden hoitoisuus


SuPer muistutti, että suunnitteilla oleva kirjaus 0,5:n henkilöstömitoituksesta lakiin on ehdoton minimimitoitus. Sillä ei vielä turvata hyvää hoitoa. Mitoituksen on perustuttava asiakkaiden hoitoisuuteen. Työnantajilla on vastuu siitä, että henkilöstömäärä on riittävä hyvän hoidon toteuttamiseksi ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Valitettavan moni vanhustenhoidon yksikkö ei täytä edes vähimmäishenkilöstömitoitusta.
 
Kaiken hoivan ja hoidon tulee edelleen perustua arvokkaaseen elämään. Vanhuksella on oikeus omiin päätöksiin. Kotihoidossa on runsaasti huonokuntoisia asiakkaita, jotka tarvitsisivat ympärivuorokautista hoitoa. Jokaisella vanhuksella tulee olla oikeus tarvitsemaansa hoitopaikkaan sekä ammattitaitoiseen ja riittävään hoitohenkilökuntaan.
 
Kirje kansanedustajille: vanhuksella tulee olla oikeus tarvitsemaansa hoitopaikkaan

SuPer lähestyi marraskuussa 2014 kansanedustajia kirjeellä, jossa edellytetään, että jokaisella vanhuksella tulee olla oikeus tarvitsemaansa hoitopaikkaan. SuPerin kotihoidon selvitys julkistettiin 27.1.2015. Viestit ovat olleet koko vanhustenhoidosta samanlaiset: henkilökuntaa on liian vähän, työntekijät ovat huolissaan hoidon laadusta ja hoitajien jaksaminen on koetuksella. Lisäksi kotihoidossa on vanhuksia, jotka tarvitsisivat ympärivuorokautista hoitoa.
 
SuPer vaatii, että hallitus toteuttaa edellisen hallituksen lupauksen vanhusten laadukkaasta ja tarpeenmukaisesta hoidosta. Nykyinen vanhuspalvelulaki ei ole riittävän velvoittava henkilöstömitoituksen osalta.