Ammattitauti

Ammattitauti on sairaus, joka on todennäköisesti aiheutunut työntekijälle altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle työssä.

Ammattitaudin ilmenemishetkenä pidetään sitä ajankohtaa, jona sairastunut henkilö ensimmäisen kerran hakeutui lääkärin tutkittavaksi silloin tai myöhemmin todetun ammattitaudin johdosta.

Ammattitaudin toteaminen

Ammattitaudin toteaminen edellyttää yleensä, että

  • kyseisen altisteen tiedetään yleisesti voivan aiheuttaa tällaisen sairauden
  • tutkittavan henkilön sairaus todennäköisesti johtuu tästä altisteesta.

Kun lääkäri on todennut ammattitaudin, tulee hänen ilmoittaa siitä työsuojeluhallintoon (Aluehallintovirastoon) ja ammattitautirekisteriin (Työterveyslaitos).

Työnantajan tulee ilmoittaa ammattitaudista omaan vakuutusyhtiöönsä.

Ammattitaudin korvaaminen

Ammattitaudista on suoritettava korvausta tapaturmavakuutuslain mukaan. Työntekijä on oikeutettu samoihin korvauksiin ja etuuksiin kuin työtapaturmaan joutunut.

Määräaika korvauksen hakemista varten lasketaan aina sairauden toteamisesta tai työkyvyttömyyden alkamisesta. Ammattitautiasetuksessa on luettelo korvattavista ammattitaudeista. Luettelo ei ole tyhjentävä.

Jos epäilet ammattitautia, toimi näin:  

  • Ota yhteyttä työterveyshuoltoon ja työsuojeluvaltuutettuun. Työstä johtuvien oireiden ja ammattitautiepäilyjen tutkimukset ja hoito kuuluvat työterveyshuollon palveluihin.
  • Työterveyshuolto lähettää sinut tarvittaessa lisätutkimuksiin esimerkiksi keskussairaalaan tai Työterveyslaitokselle/tai oman alueen työlääketieteen laitokselle.
  • Jos epäilet oireittesi johtuvan työstä tai työtilasta,varmista, että epäilysi näkyy asiakaspapereissasi.

Lähi- ja perushoitajat joutuvat usein itse pyytämään pääsyä ammattitautitutkimuksiin, joten ole aktiivinen ja sinnikäs, jos asiaasi ei kuunnella.

Lähetteen voi laatia työterveyslääkärin lisäksi muu työolot tunteva lääkäri tai sairaalan erikoislääkäri, joka epäilee sairauden johtuvan työstä.

Työterveyshuollolla tulisi työpaikkaselvitysten perusteella olla tiedot työn altisteista ja työpaikan terveysriskeistä sekä käsitys mahdollisista ammattitaudin aiheuttajista.

Työterveyshuollon tulee ilmoittaa kaikista ammattitautiepäilyistä työpaikan työsuojeluhenkilöstölle ja tilastoida sekä epäilyt että todetut tapaukset järjestelmällisesti, jotta niitä voidaan seurata. Jo perustellussa ammattitautiepäilyssä työpaikan ja työterveyshuollon on syytä ryhtyä toimenpiteisiin, joilla altistuminen voidaan estää tai ainakin vähentää sitä.

  • Ole yhteydessä työnantajaasi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, keskusteluihin voit ottaa mukaan työsuojeluvaltuutetun tukihenkilöksi.
  • Jos et pääse ammattitautitutkimuksiin, voit olla yhteydessä SuPerin edunvalvontaan.

Lisätietoa: Työterveyslaitos: Ammattitautiepäily

Ammattiastma

SuPeriin tulleiden yhteydenottojen perusteella vaikuttaa siltä, että osa ammattiastmoista jää toteamatta. Työntekijöiden/potilaiden hoidon ja uusien sairastumisien ehkäisyn kannalta on tärkeää tunnistaa ammattitaudit.

Ammattiastmaa tavallisempi sairaus on työn pahentama astma, jolloin astman hyvän hoidon lisäksi on tärkeää vähentää työperäistä altistumista astmaa vaikeuttaville tekijöille.

Lähi- ja perushoitajat työskentelevät usein kosteusvaurioituneissa rakennuksissa, ja on mahdollista, että he altistuvat kosteusvaurioiden aiheuttamille haitoille, kuten astmalle ja muille hengitystieinfektioille.

Lisätietoa:
Työterveyslaitos: Ammattiastma
Tapaturma- ja ammattitautilaki
Työterveyslaitoksen Ammattitautipotilaan käytännön opas. Oppaassa käsitellään muun muassa korvauksia ammattitautiepäilyn yhteydessä.