Terveelliset työajat

Työajat vaikuttavat keskeisesti kolmeen hyvinvoinnin osa-alueeseen: terveyteen, työturvallisuuteen ja työn sekä muun elämän yhteensovittamiseen.

Tutkimusten mukaan kaikkein terveellisin työaikamuoto ihmiselle on säännöllinen päivätyö. Kaikissa töissä tätä työaikamuotoa ei kuitenkaan ole mahdollista käyttää.

Työajat vaikuttavat vahvasti ihmisen kykyyn toimia oikein erilaisissa tilanteissa. Tämä puolestaan vaikuttaa muun muassa työturvallisuuteen. Tapaturmariski työssä kasvaa oleellisesti, jos tehdään ylipitkiä työpäiviä ja työskennellään öisin tai hyvin varhain aamulla.

Terveelliset työaikaratkaisut lisäävät myös työn tuottavuutta ja sujuvuutta, mikä näkyy esimerkiksi vähentyneinä poissaoloina. Työturvallisuuslain mukaan työantajan on selvitettävä työajoista johtuvat työturvallisuutta vaarantavat asiat.

Työajat ja palautuminen

Oleellista työajan hallinnassa on riittävä palautuminen. Ihmisen hyvinvoinnille rasituksen ja palautumisen rytmi on tärkeää. Toimimattomat työaikajärjestelyt tai työperäinen stressi voivat häiritä unta ja palautumista. Ihminen kestää haitallistakin stressiä lyhyen aikaa, mutta pitkäkestoinen stressi kasvattaa terveysriskejä.

Tutkimukset osoittavat, että:

  • Vähintään 55-tuntista työviikkoa tekevillä on 13 prosenttia suurempi riski saada sydäninfarkti tai kuolla sydäntautiin kuin 35–40 tuntia viikossa työskentelevillä.  
  • Yli 55 tuntia viikossa työskentelevillä on 33 prosenttia suurempi riski saada aivohalvaus kuin niillä, jotka tekevät normaalipituista työviikkoa. Suurin osa aivohalvauksista on aivoinfarkteja.

(Lähde: Työterveyslaitos)

Työ­ai­ka-asia­kir­jat: työvuoroluettelo ja tasoittumissuunnitelma

Työnantajan on huolehdittava työajan suunnittelusta. Jos työvuoroja järjestetään muussa kuin yleistyöajassa (vaihtuva työaika), on laadittava työvuoroluettelo.

Työvuoroluettelo tulee antaa tiedoksi työntekijöille viimeistään viikkoa ennen siinä suunnitellun ajanjakson alkamista.

Työntekijän on tärkeää saada tietää etukäteen työaikansa, jotta hän pystyy suunnittelemaan omaa ajankäyttöään. Tietoon saatettua työvuoroluetteloa voidaan pääsääntöisesti muuttaa vain työtekijän suostumuksella.

Lue lisää työvuoroluettelosta

Käytettäessä keskimääräistä työaikaa on lisäksi laadittava työajan tasoittumissuunnitelma.

Työvuoroluettelon ja tasoittumissuunnitelman laadinnassa työnantajan on huomioitava työpaikalla noudatettavan työehtosopimuksen määräykset.

Työajan seuranta

Työnantajan on lisäksi järjestettävä toteutuneen työajan seuranta esimerkiksi sähköisillä järjestelmillä, joihin leimataan työn alkamis- ja päättymisajat. Näistä syntyy työaikaraportti. Työaika-asiakirjoista muodostuu työaikakirjanpito.

Lue lisää työajoista työsuojeluviranomaisen verkkosivuilta Työsuojelu.fi

Työaika-autonomia

Työaika-autonomialla tarkoitetaan yhteisöllisiä työvuorojen suunnittelukäytäntöjä. Työntekijällä on vapaus ja vastuu suunnitella omat työvuoronsa työpaikalla sovittujen raamien puitteissa.

Lue tarkemmin työaika-autonomiasta

Vuorotyö, yötyö ja terveys

Kun ihminen tekee työtä vuorokausirytmin kannalta epäedulliseen aikaan, kuten yöllä tai aikaisin aamulla, aivojen ja kehon toiminnoissa ilmenee sekä ohimeneviä että pysyvämpiä muutoksia terveyden eri osa-alueilla. Jatkuva vuorotyö on jossain määrin terveysriski. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria, ja joillekin vuorotyö soveltuu hyvin ilman merkittäviä terveyshaittoja.  

Vuorotyöhön liittyvät muutokset unessa ja uni-valverytmissä voivat kuitenkin vaikuttaa haitallisesti ihmisen fysiologiaan ja sosiaaliseen elämään. Työperäiset uniongelmat ovat vuorotyössä muita yleisempiä. Arviolta 10 prosenttia vuorotyötä tekevistä kärsii vuorotyön aiheuttamasta unihäiriöstä, joka ilmenee univaikeutena ja väsymyksenä.

Vuorotyössä esiintyvä väsymys johtuu unen häiriintymisestä, kun työtä tehdään vuorokausirytmin kannalta epäedulliseen aikaan, sekä pitkästä valveillaolosta. Yövuorojen yhteydessä erityisesti ensimmäiseen yövuoron alkaessa valveillaoloaika venyy pitkäksi, jos ennen yövuoroa ei ota nokosia.

Epäsäännöllisiä työaikoja tekevillä on todettu enemmän stressiä, hermostuneisuutta ja kroonista väsymystä kuin päivätyöntekijöillä. Myös ruoansulatuselimistön oireet, kuten närästys, vatsakivut ja ilmavaivat ovat yleisiä vuorotyössä. Eniten oireita on yötyötä tekevillä.

Jaksamisen ja terveyden kannalta olennaisia ovat riittävä uni, säännölliset ja terveelliset ateriat, liikunta ja muut terveelliset elämäntavat. Säännöllisillä terveystarkastuksilla ennaltaehkäistään terveyshaittoja.

Vuorotyön etuja ovat muun muassa lisääntynyt vapaa-aika ja rahalliset lisäkorvaukset. Vuorotyöhön liittyvät epäedulliseen ajankohtaan osuvat vapaat voivat kuitenkin vaikuttaa haitallisesti sosiaaliseen elämään.

Miten vuorotyön haittoja voidaan vähentää?

Vuorotyön haittoja voidaan vähentää muun muassa hyvällä työvuorosuunnittelulla ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisella.

  • Työntekijät voivat vaikuttaa työaikoihin ja työvuoroluettelo tehdään yhteistyönä.
  • Säännöllisyys ja ennakoitavuus on suotavaa: työvuoroluettelo suunnitellaan mahdollisimman pitkälle ajalle.
  • Vapaajaksot ovat yhtenäisiä, myös viikonloppuisin.
  • Työvuorojen väli on vähintään 11 tuntia, mieluiten 12–16 tuntia.
  • Peräkkäisiä yövuoroja on vain muutama, ei ainakaan yli neljää peräkkäin.
  • 8–10 tunnin työvuorot ovat turvallisuuden kannalta suotavia.
  • Säännöllisissä kolmivuorokierroissa suositaan mieluiten nopeaa, myötäpäivään kiertävää vuorojärjestelmää.
  • Vältetään sitä, että vuorot alkavat varhain.

Yötyö

Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö. Myös työtehtävien sisältö ja johtaminen vaikuttavat kuormittuneisuuteen. Yötyöhön liittyy yleensä pitkäkestoista valvomista, jonka vuoksi vuorokausirytmi voi häiriintyä. Pitkät yövuorot saattavat lisätä väsymystä ja heikentää työturvallisuutta.

Yksilölliset erot yötyöhön sopeutumisessa voivat olla suuria. Kuormittumiseen vaikuttavat yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi muun muassa perhetilanne ja työmatkaan käytettävä aika.

Yötyöhön liittyvät haitat on huomioitava työnantajan vaarojen selvityksessä ja arvioinnissa. Selvitettäviä asioita ovat muun muassa peräkkäisten yövuorojen määrä ja pituus sekä yövuorojen jälkeinen vapaajakso. Jos yötyötä ei voida kokonaan poistaa, tulee työnantajan arvioida yötyön vaikutus työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen.

Työterveyshuollon asiantuntemusta on tarpeen hyödyntää yötyön vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa. Arvioinnin perusteella työnantajan tulee vähentää yötyön aiheuttamia terveyshaittoja.

Työnantaja voi esimerkiksi:

  • vähentää yötyön määrää
  • rajoittaa yövuoron pituutta
  • vähentää peräkkäisiä yövuoroja
  • huolehtia, että työntekijän on mahdollista palautua yötyöstä  
  • kannustaa työntekijöitä huolehtimaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan.

Yötyötä tekeville on tehtävä lakisääteiset terveystarkastukset työnantajan kustannuksella työtä aloitettaessa ja tämän jälkeen määräajoin.

Työtehtävien vaihtaminen

Joissakin tilanteissa voi olla tarpeen järjestää työntekijälle mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen tai siirtää hänet päivätyöhön, jos sillä torjutaan yötyöstä työntekijän terveydelle aiheutuva vaara.

Tarve työtehtävien vaihtamiseen voi olla tilapäinen (esimerkiksi lääkehoidosta tai raskaudesta johtuva) tai pysyvä. On muistettava, että yötyö voi aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa.

Henkilöstömääriltään suuremmilla työpaikoilla on usein paremmat edellytykset työtehtävien vaihtoihin. Kun arvioidaan tarvetta vaihtaa työtehtäviä, on tarpeen käyttää apuna työterveyshuollon asiantuntemusta.

Lisätietoa:
Työterveyslaitos
Työturvallisuuskeskus