Työkuormitus

Työkuormitus tarkoittaa sekä fyysistä että henkistä kuormittumista työssä. Kohtuullinen työkuormitus edistää hyvinvointia ja työn sujumisen edellytyksiä, mutta pitkittynyt ja liiallinen työkuormitus voi muodostaa uhan työntekijän terveydelle ja työkyvylle. Ratkaisevaa on kuormitushuippujen voimakkuus ja kesto – jos ylikuormituksesta tulee vakiotilanne, käy se työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle haitalliseksi.

Kuormittuneisuus liittyy:

  • työn sisältöön
  • työn laatuun ja määrään
  • työyhteisön toimintatapoihin
  • yksilön ja ympäristön vuorovaikutukseen
  • yksilön ominaisuuksiin
  • yhteiskunnallisiin tekijöihin

Työnantajan on selvitettävä ja arvioitava työhön liittyvät fyysiset tai psyykkiset kuormitustekijät ja työntekijöiden kuormittuminen sekä pyrittävä poistamaan tai vähentämään haitallista kuormitusta.  Työnantajalla on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin terveyttä vaarantavan tai haittaavan kuormituksen poistamiseksi, kun työntekijän on todettu kuormittuneen työn johdosta.

Jo työtilojen, työvälineiden ja työmenetelmien suunnittelu- ja mitoitusvaiheessa pitää huolehtia siitä, että työn asettamat vaatimukset ja työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset ovat tasapainossa.

Arvioitaessa työn kuormittavuutta on tärkeää tarkastella erikseen työn kuormitustekijöitä ja työntekijän kuormittumista. Kuormitustekijät johtuvat työstä tai työympäristöstä riippumatta siitä, kuka työtä tekee. Sen sijaan kuormittuminen on yksilöllistä, sen laatu ja määrä vaihtelevat työntekijän tilanteen mukaan.

Sekä työn yli- tai alikuormitus voi aiheuttaa terveyshaittoja työntekijälle. Työ kuormittaa määrällisesti, jos sitä on liikaa tai siihen liittyy kiirettä. Myös liian vähäinen työmäärä voi kuormittaa. Kuormitus on laadullista, jos työ kuormittaa muistia tai vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta, nopeita reaktioita tai ihmisten kohtaamista. Liian helppo ja yksinkertainen työ on puolestaan laadullisesti alikuormittavaa.

Työntekijöiden tulee saada säännöllisesti koulutusta turvallisista työmenetelmistä ja ergonomia-asioista, minkä lisäksi esimiehillä on velvollisuus tarkkailla apuvälineiden ja oikeiden nostotapojen käyttöä.

Lue lisää:

Työsuojeluhallinto > Fyysinen kuormitus
Työturvallisuuskeskus > Työsuojelu työpaikalla > Fyysinen kuormitus
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto
Työterveyslaitos > Ergonomia
Työsuojeluhallinto > Ergonomia
Työterveyslaitos > Terveydenhuolto
STM:n julkaisuja 2007: Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen