Esimiehen velvollisuudet ja toimenpiteet

Esimiehen velvollisuudet

Esimiesten velvollisuutena on tarkkailla alaistensa kuormittumista. Jos kuormittumisen merkkejä ilmenee, tulee esimiehen ottaa asia ensin puheeksi työntekijän kanssa. Hyvä esimiestyö ja hankalien asioiden puheeksi ottamisen taidot ovat kuormitustapauksissa ensiarvoisen tärkeitä.

Esimiehen ei tarvitse osata ratkaista kaikkia esille nousseita ongelmia itse, mutta niitä pitää lähteä selvittämään ja tarvittaessa on haettava apua esimerkiksi työterveyshuollosta tai työpaikan työsuojeluhenkilöstöltä. Tieto kuormitusta aiheuttavasta epäkohdista voi tulla monilta tahoilta, oleellista on kuitenkin se, että siitä seuraa esimiehelle aina toimintavelvollisuus.

Esimiehen velvollisuus on seurata alaisten tilannetta, kysyä ja keskustella sekä reagoida hälytysmerkkeihin (esim. lisääntyneeseen oireiluun ja sairauslomiin, työsuorituksen heikkenemiseen, käyttäytymisen muutoksiin, vetäytymiseen kontakteista, työyhteisön ristiriitoihin, vaaratilanteiden lisääntymiseen).

Kuormitusselvityksen tulosten analysoinnin jälkeen työpaikalla tulee suunnitella tarvittavat toimenpiteet esiin tulleiden asioiden korjaamiseksi. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa korjaamaan työhyvinvointia uhkaavat tekijät ja aina myös seuraamaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia.

Fyysinen kuormitus

Haitallista fyysistä kuormitusta tulee vähentää huolehtimalla siitä, että työpisteen rakenteet, työvälineet ja työmenetelmät on toteutettu ergonomisesti oikein. Raskaat nostot ja siirrot kuuluvat hoitotyöhön eikä niitä voida kokonaan poistaa. Erilaisilla teknisillä ratkaisuilla ja apuvälineillä voidaan kuitenkin keventää käsin tehtäviä raskaita nostoja ja siirtoja.  Ergonomisesti oikein valituilla, käytetyillä ja asennetuilla työvälineillä ehkäistään ennen kaikkea tuki- ja liikuntaelinten haitallista kuormittumista ja sairauksia. Tarvittaessa työpaikan ergonomia-asioiden ja kuormitustekijöiden selvittämisessä tulee käyttää apuna työterveyshuoltoa.

Henkinen kuormitus

Sopimatonta henkistä kuormitusta, stressiä, aiheuttavat työn ominaisuudet voivat liittyä työyhteisöön ja työn sisältöön. Haitallista stressiä syntyy, kun ihminen kokee ympäristön asettamat vaatimukset suuremmiksi kuin omat selviytymiskeinonsa.  Lievänä ja lyhytkestoisena stressi yleensä edistää suoriutumista, mutta pitkittyessään tai hyvin voimakkaana se voi johtaa erilaisiin terveysongelmiin, työuupumukseen, masennukseen ja jopa työkyvyttömyyteen.

Työn henkinen kuormittavuus voi liittyä mm. työtahtiin, kiireeseen, työn henkiseen raskauteen, liialliseen vastuuseen ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Sosiaali- ja terveysalalla henkistä kuormittumista aiheuttaa mm. se, että liian vähäisen henkilöstömäärän vuoksi joudutaan jättämään osa töistä tekemättä, eikä hoidon ja huolenpidon laatu siksi ole tyydyttävä.

Haitallista henkistä kuormitusta voidaan vähentää lisäämällä työntekijän mahdollisuuksia kehittää omia selviytymiskeinojaan.  Ammattitaito ja hyvä työn hallinta edistävät työntekijän työhyvinvointia, mistä syystä on tärkeää huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti täydennyskoulutusta.

Toimenpiteitä kuormittumisen ehkäisemiseksi ovat mm:

  • Esimiestyön kehittäminen
  • Työyhteisön pelisäännöistä sopiminen
  • Tiedonkulun parantaminen
  • Työmäärään puuttuminen
  • Työtehtävien muuttaminen
  • Työtapoihin vaikuttaminen
  • Töiden priorisointi
  • Työnjaosta sopiminen
  • Säännöllisten työpaikkapalavereiden pitäminen
  • Koulutuksen järjestäminen

Mitä voit itse tehdä, jos kuormitus lisääntyy:

  • Puhu tilanteestasi esimiehen, työsuojeluvaltuutetun, työterveyshuollon tai luottamusmiehen kanssa.
  • Selvittäkää kuormittumiseen vaikuttavat syyt.
  • Osallistu toimenpiteitten toteuttamiseen.
  • Seuraa toimenpiteiden vaikutuksia.
  • Varaa aikaa itsellesi. Lepää ja liiku riittävästi.
  • Aseta asiat tärkeysjärjestykseen.
  • Pyydä apua, kun kiire yllättää.
  • Läheisten tuki auttaa jaksamaan.
  • Kysy myös työtoveriltasi hänen tilannettaan ja sitä, voitko olla avuksi.

Työterveyshuoltolain mukaan työntekijällä on perustellusta syystä oikeus pyytää työterveyshuollolta selvitys työkuormituksestaan. Työn kuormitusta voidaan arvioida myös työyhteisön kannalta. Työnantaja voi myös edellyttää, että työntekijästä laaditaan työkyvynarviointi. Työkyvynarvioinnin tekee työterveyshuolto.

Lue lisää:

Työsuojelu: Psykososiaalinen kuormitus
www.stm.fi